Nigeriassa kristittyihin kohdistuva väkivalta liittyy pitkäaikaiseen turvallisuuskriisiin, jossa eri aseelliset ryhmät – kuten Boko Haram ‑terroristiverkosto, sen alahaarat ja aseelliset paimentolaisryhmät – ovat vuosien ajan hyökänneet kyliin, kirkkoihin ja siviileiden kimppuun. Hyökkäykset ovat johtaneet tuhansiin kuolemiin, sieppauksiin ja pakolaisuuteen. Väkivalta on jatkunut 2010‑luvulta lähtien ja levinnyt pohjoisen, keskisen ja läntisen Nigerian alueille.
Nigeria sijoittuu Open Doors ‑järjestön World Watch- listauksessa maailman eniten kristittyjä kohtaan väkivaltaisuuksia harjoittavien maiden joukkoon. Järjestöjen ja ihmisoikeusryhmien mukaan useita tuhansia kristittyjä on surmattu viime vuosien aikana. Hyökkäyksistä vastuussa ovat usein Boko Haram ja aseelliset Fulani‑heimojen ryhmät.
Vuonna 2022 yli 5 000 kristityn on arvioitu kuolleen, ja vuoden 2023 ensimmäisten kuukausien aikana yli 1 000. Vuoden 2025 Yelwata‑joukkosurmassa arvioitiin 100–200 ihmisen kuolleen ja tuhansien joutuneen pakenemaan.
Hyökkäykset jatkuneet tänä vuonna
Vuonna 2026 hyökkäykset jatkuvat: 7. helmikuuta 2026 Kaura‑kylässä Kaduna‑osavaltiossa militantit hyökkäsivät, mikä johti kolmen ihmisen kuolemaan ja 11 henkilön sieppaamiseen, mukaan lukien paikallinen pappi.
Vuoden 2026 alussa Maidugurin kaupungissa Bornon osavaltiossa tapahtui torimarkkinoilla itsemurhapommituksia, joissa kuoli yli 20 ihmistä ja loukkaantui useita. Turvallisuuspoliisi epäilee, että Boko Haram tai sen haara ISWAP ovat vastuussa.
Benuen osavaltiossa raportoitiin hyökkäyksistä maaseudulla, joissa kymmeniä kristittyjä tapettiin aseellisten ryhmien hyökkäyksissä.
Kirkot vaativat ihmisoikeuksien turvaamista
Kristittyjen edustajat ja uskonnolliset järjestöt ovat kertoneet, että hyökkäykset kohdistuvat usein kirkkoihin ja kristittyihin kyliin. Monet kristilliset liitot ja kansalaisjärjestöt vaativat Nigeriassa ihmisoikeuksien turvaamista, parempaa suojelua ja oikeudenmukaisuutta hyökkäysten uhreille.
Kansainvälisesti tilannetta seurataan. Yhdysvalloissa ja Euroopassa poliittiset toimijat ovat keskustelleet mahdollisuudesta lisätä painetta Nigeriaan ja määritellä maa ”erityisen huolen maaksi”, viitaten uskonnonvapauden loukkauksiin.
Etniset kiistat ja resurssikiistat
Nigerian hallitus on virallisesti kiistänyt, että väkivalta olisi yksinomaan uskonnollisesti motivoitunutta. Hallituksen mukaan taustalla on usein resursseista kilpailua, etnisiä jännitteitä ja paikallisia kiistoja.
Tutkijat ja ihmisoikeusasiantuntijat muistuttavat, ettei väkivaltaa voi aina tulkita pelkästään uskonnolliseksi vainoksi. Konflikteihin liittyvät usein myös maanomistuskiistat, etniset jännitteet ja hallitsematon aseellinen väkivalta.
Asiantuntijat korostavat tilanteen monisyisyyttä ja varoittavat liiallisesta yksinkertaistamisesta, jotta väkivallan taustaa ja ratkaisuja ihmisoikeuksien turvaamiseksi voidaan ymmärtää kokonaisuudessaan.
YK:n toimet jääneet vähäisiksi – USA:n sotilaita lähetetty Nigeriaan
Vaikka YK seuraa tilannetta Nigeriassa ja saa vetoomuksia kansalaisjärjestöiltä, sen toimet kristittyihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat olleet vähäisiä. YK on tukenut hallituksen rauhanrakennus- ja yhteisöohjelmia, mutta rauhanturvaajia tai operaatioita ei ole toimitettu. Siviilien suojaaminen jää pitkälti paikallisten viranomaisten vastuulle.
Joulukuussa 2025 Yhdysvallat iski Islamic Stateen ja Lakurawa-kapinallisten leireihin luoteisessa Nigeriassa, ja tappoi yli 150 militanttia.
Helmikuussa 2026 yli 100 amerikkalaista sotilasta saapui Nigeriaan Nigerian hallituksen pyynnöstä. Amerikkalaiset tukevat paikallisia joukkoja kouluttamalla ja tarjoamalla teknistä yhteistyötä Nigerian armeijan alaisuudessa. Vaikka tämä läsnäolo on vahvistanut Nigerian turvallisuusjoukkojen valmiuksia, se ei ole estänyt väkivaltaisuuksia eikä pysäyttänyt hyökkäyksiä kristittyjä vastaan vaikeimmilla konfliktialueilla.
Afrikan suurin öljyn tuottaja
Nigeria on Afrikan suurin öljyntuottaja, ja sen suurimmat varat ovat Niger‑deltassa. Yhdysvallat on virallisesti läsnä tukemassa turvallisuutta ja ihmisoikeuksia, mutta sen strateginen intressi liittyy myös öljyyn. Yhdysvallat tuo Nigeriasta merkittävästi raakaöljyä.
Nigeriassa toimiva Shell, jonka omistaa kansainvälinen Royal Dutch Shell, hallinnoi porausta ja tuotantoa. Suuri osa öljystä päätyy Yhdysvaltoihin. Myös suurin osa öljytuotoista ohjautuu emoyhtiölle, ei Nigerialle. Shellin toimintaa on arvosteltu ympäristö- ja yhteisökysymyksistä Niger‑jokialueella.
Kuvassa Maidugurin tori minne iskettiin 16. maaliskuuta.
