Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla.
Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä.
Lukujen taustalta paljastuu huomattava ero luonnollisen väestönkehityksen ja kansainvälisen muuttoliikkeen välillä.
Suomeen muutti tammi–syyskuussa ulkomailta yhteensä 35 285 ihmistä. Samana aikana Suomessa syntyi 36 323 lasta. Ero maahanmuuttajien ja syntyneiden lasten määrässä oli vain 1 038 henkilöä.
Muuttovoitto yli kaksinkertainen syntyneiden ja kuolleiden erotukseen nähden
Suomessa kuoli tammi–syyskuussa 43 990 ihmistä, mikä oli 7 667 enemmän kuin syntyneiden määrä.
Samaan aikaan Suomeen muutti ulkomailta 16 920 ihmistä enemmän kuin maasta muutti pois.
Kansainvälinen muuttovoitto oli näin yli kaksinkertainen luonnolliseen väestötappioon verrattuna.
Luvut osoittavat, että Suomen väkiluvun kasvu muodostuu tällä hetkellä ulkomailta tulevasta muuttoliikkeestä, vaikka syntyneiden määrä jää selvästi kuolleiden määrää pienemmäksi.
Suomessa syntyi hieman enemmän lapsia kuin vuotta aiemmin
Syntyneiden määrä kasvoi vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 1 830 lapsella. Kuolleiden määrä puolestaan väheni 108 henkilöllä.
Viimeisen 12 kuukauden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,36, kun vuonna 2025 se oli 1,30.
Vaikka syntyvyydessä on tapahtunut hienoista nousua, syntyneiden lasten määrä on edelleen huomattavasti kuolleiden määrää pienempi.
Maahanmuutto vähentynyt, maastamuutto lisääntynyt
Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttojen määrä väheni tammi–syyskuussa 3 636 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.
Suomesta puolestaan muutti ulkomaille 18 365 ihmistä, mikä oli 3 201 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maastamuuton kasvussa näkyy erityisesti Viroon kirjattujen muuttojen huomattava lisääntyminen. Viroon muutti tilastojen mukaan 7 061 henkilöä, kun edellisvuoden vastaavana ajanjaksona määrä oli 1 417.
Poikkeuksellista kasvua selittää Suomen ja Viron välinen väestörekisterisopimus, jonka seurauksena henkilöitä, joilla oli aiemmin vakinainen osoite molemmissa maissa, kirjattiin muuttaneiksi Viroon.
Väestötilastot kertovat suuresta muutoksesta
Suomen väestötilastoissa korostuu kahden kehityssuunnan välinen ero: kotimainen syntyvyys jää kuolleisuutta pienemmäksi, mutta ulkomailta saapuvien määrä on lähes yhtä suuri kuin Suomessa syntyneiden lasten määrä.
Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen saapui keskimäärin noin 3 920 maahanmuuttajaa kuukaudessa. Suomessa syntyi samana aikana keskimäärin noin 4 036 lasta kuukaudessa.
Suomen väkiluku kasvaa, vaikka kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Samalla maahanmuuttojen määrä lähestyy jo koko maan syntyneiden lasten määrää.
Tilastot nostavat esiin kysymyksen siitä, millaiseksi Suomen väestörakenne muodostuu tulevina vuosikymmeninä, jos syntyvyys pysyy matalana ja kansainvälinen muuttoliike muodostaa edelleen väestönkasvun perustan.
