Norjalainen politiikan professori, kirjailija ja podcast-isäntä Glenn Diesen nostaa usein Facebook-seinälleen videoklippejä, jotka avaavat uusia näkökulmia Euroopan tilanteeseen, niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin.
Tällä kertaa seinällä on Ranskan epäsuositun presidentin Emmanuel Macronin puhe, jossa Macron selittää, miksi Euroopan talous on ohi ja toinen, jossa Saksan epäsuosittu liittokansleri Friedrich ”BlackRock” Merz seisoo parvekkeella NATOn epäuskottavan pääsihteeri Mark Rutten kanssa ns. kansanmiehistä koostuvan yleisön buuatessa ja viheltäessä heille.
I Näytös
Mitä Macron sanoo? Macron kertoo kuulijoilleen:
”Euroopan kilpailukyky perustui yhteen tekijään: hyvin edulliseen venäläiseen kaasuun. Mikä loppui vuonna 2022.
Suuri vientimarkkinamme on ollut Kiina, ja sekin on ohi nyt. Euroopalla on nyt vientivaje Kiinan kanssa. Joka päivä me menetämme miljardi euroa Kiinan kanssa käydyssä kaupassa.
Kaksi vuotta sitten useat maat olivat edelleen nettoviejiä. Esimerkiksi Saksa oli nettoviejä Kiinaan aina vuoteen 2025 asti.
Se on ohi nyt, myös Saksalle.”
Talousliiton, sisätullittoman vapaakauppavyöhykkeen, Euroopan unionin kilpailukyky on mennyt. Se on mennyt, koska meillä ei ole korvaavaa energiaa halvalle venäläiselle kaasulle, joka oli eurooppalaisen tuotannon perusta. Se on mennyt, koska olemme kohdistaneet pakotteita joka suuntaan, joka on ollut jostain eri mieltä kanssamme. Se on mennyt, koska Kiina tuottaa nykyään itse enimmän osan siitä, mitä se tarvitsee, ja Kiina tuottaa sen edullisella venäläisellä kaasulla, öljyllä, hiilellä ja ydinvoimalla. Sähkön perustuotanto on kunnossa, ja sen päälle Kiinalla on aurinko- ja tuulienergiaa.
Kiina on tehnyt todellisen talousihmeen muutamassa kymmenessä vuodessa. Paratiisi se ei takuulla ole, mutta Kiinan voi sanoa käyttäneen aikansa hyvin varmistaen ja vahvistaen omavaraisuuttaan.
Taloudellinen asema tuo poliittista valtaa. Maassa kuin maassa. Maailmassa.
Tässä kohtaa alkaa ajatus väkisinkin kierrellä Suomen hallituksen datakeskussohlailun ympärillä. Datakeskus ahmaisee puolet Suomen tuottamasta sähköstä, maksattaa sen suomalaisilla ja nostaa sähkön hintaa. Miten oli hallitus ajatellut, että tämä tuo teollisuuden investointeja Suomeen? Vai onko meille varattu Ukrainan kohtalo? Ajetaan pois ihmiset, tapetaan osa ja saadaan resurssit esteettömään omaan käyttöön?
II Näytös
Toinen ajankohtainen klippi on tilaisuudesta, jossa Westfalenin rauhanpalkinto myönnettiin NATO:lle, ja katutason väki buuaa juhlakaluille. Diesen kommentoi saatteessa: ”Eurooppa näyttää olevan ajelehtimassa poliittisen legitimiteetin kriisiin; itsensä palkitseminen rauhanpalkinnolla ei käännä kehitystä toiseen suuntaan.”
Naton pääsihteeri Mark Rutte on sanonut, että tiettyjen maiden joukkoja lähetetään Ukrainaan turvaamaan rauhaa heti, kun rauhansopimus on allekirjoitettu. Puhuessaan Ukrainan parlamentissa Verkhovna Radassa helmikuussa 2026 Rutte täsmensi, että kyseessä on eurooppalaisten maiden muodostama ”halukkaiden koalitio”, jonka joukot siirtyvät maahan välittömästi.
Eurooppalaiset kumppanimaat, mm. Ranska ja Britannia, ovat ilmoittaneet lähettävänsä maajoukkoja, hävittäjiä ja laivastotukea Mustallemerelle heti sopimuksen synnyttyä. Suunnitelman mukaan Yhdysvallat toimii järjestelyn poliittisena ja sotilaallisena takuumiehenä, vaikka se ei ole lähettämässä omia maajoukkojaan Ukrainan maaperälle.
Rutte kertoo helmikuussa lakanneensa kuuntelemasta, mitä Venäjä sanoo, koska — hänelle — ”on vaikeaa pysyä jäljillä siinä mitä he kaikki sanovat” mutta ”rauhanprosessi, jota Yhdysvallat johtaa, yhdessä Venäjän ja Ukrainan kanssa, on paikallaan [ja käynnissä].”
Myönsikö sotaa valmisteleva Saksa tästä NATO:lle rauhanpalkinnon?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on jättänyt useita keskeisiä liittolaismaita ulos lokakuussa 2026 järjestettävästä salamyhkäisestä NATO-kokouksesta, jonka taustalla on pyrkimys muovata puolustusliittoa niin sanotun ”NATO 3.0” -mallin mukaiseksi. Uutiskanava Politico raportoi kuuden diplomaattilähteen perusteella, että Puolaan suunnitellusta työkokouksesta on suljettu pois muun muassa Britannia, Ranska ja Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua.
Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin alivaltiosihteeri Elbridge Colbyn vetämään pienen piirin tapaamiseen – jota kutsutaan myös Bergen-ryhmäksi – on kutsuttu ainoastaan kuusi valittua: Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Alankomaat ja Puola.
Tarkoittaa että Yhdysvaltain sotaministeri Pete Hegseth ja alivaltiosihteeri Colby ajavat visiota, jossa Euroopan maat ottavat päävastuun maanosan tavanomaisesta puolustuksesta, jotta Yhdysvallat voi siirtää voimavarojaan Aasiaan ja Kiinan patoamiseen, ja lopulta tuhoamiseen. Yhdysvallat odottaa eurooppalaisilta jäseniltä jopa 5 % bruttokansantuotteesta tasoisia puolustusmenoja vuoteen 2035 mennessä.
Tarkoittaa että säästöleikkurit alkavat laulaa eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille, toimeentulotuen ja erikoistuen tarpeessa oleville, autoilijoille ja maataloudelle.
III Näytös
Colbyn mukaan Bergen-ryhmään on valittu maita, jotka täyttävät Yhdysvaltain asettamat puolustusmenovaatimukset nopeasti, omaavat riittävän sotilaallisen suorituskyvyn ja ovat valmiita käytännön päätöksiin. Kyllin hölmöjä, kyllin nöyriä katsoakseen Yhdysvaltain hallituksen etuja oman väestönsä etujen sijaan.
Ulkopuolelle jätetyissä maissa Yhdysvaltain valikoiva tyyli on herättänyt hämmennystä ja pettymystä, sillä esimerkiksi Britannia ja Baltian maat kuuluvat NATOn ahkerimpiin puolustukseen panostajiin. Diplomaatit surevat Politicolle, että NATOn jakaminen ”hyviin ja pahoihin” maihin Yhdysvaltain omien prioriteettien ja Washingtonin Iran-politiikan tukemisen perusteella luo vaarallisia säröjä liittouman sisälle.
Mutta Iso-Britannia on — myös yleisradioyhtiönsä BBC:n kautta — loukannut Trumpia henkilökohtaisesti, asettanut esteitä, luonut hankaluuksia.
Mutta Baltian maat ovat pieniä väestöltään, ”merkityksettömiä” ”suurissa kuvioissa” joita ”isot maat” jahtaavat pysyäkseen isoina ja mahtavina.
Mutta Yhdysvallat on aiheuttanut hankaluuksia Euroopalle — ja muulle maailmalle — hyökkäämällä (taas) yhdessä Israelin kanssa Iraniin, vetämällä mukaan Jemenin — ja katoamalla joukkoineen Irakista. Öljyn, kaasun, lannoitteiden ja lannoiteraaka-aineiden tuonti seisoo.
Mutta… muu maailma alkaa olla kyllästynyt, sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin.
Mitä järkeä tässä kaikesta riitelemisessä on?
Valkoisten ihmisten prosentuaalinen osuus maailman väestöstä on suppeammalla määrittelyllä — pääasiassa eurooppalaista syntyperää olevat — lähempänä 8–11 prosenttia. Laajemmalla määrittelyllä, joka sisältää esimerkiksi osan latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän väestöstä osuus voi nousta 14–16 prosenttiin. Olemme vähemmistö.
Mutta haluamme määrätä mihin suuntaan maailma kulkee.
Maailman väestöstä ylivoimaisesti suurimmat ryhmät ovat eteläaasialaiset ja itäaasialaiset, jotka muodostavat yhdessä lähes puolet koko planeetan ihmisistä.
Entä jos he eivät ole enää halukkaita tottelemaan?
Loppunäytös
”Sammu, pikku tuohus!
Elämä vaan on varjo kulkevainen,
Näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä
Rajuupi aikansa ja katoo sitten;
Tarina on se, hupsun tarinoima,
Täynn’ ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla.”
(Lähde)
