Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) syksyllä 2025 julkaisema raportti kertoo, että Marinin hallitus aikaansai 41 miljardia euroa lisämenoja vuosina 2020–2023. Vain alle puolet liittyi pandemian hoitoon. Marinin hallituksen ottama velka on enemmän kuin kahden edellisen hallituksen ottama velka yhteensä.
VTV:n mukaan Sanna Marinin hallitus nosti valtion menotason 10 miljardia euroa suunniteltua korkeammalle . Tämä oli mahdollista, koska finanssipoliittisista kehyssäännöistä luovuttiin väliaikaisesti koronapandemian vuoksi.
VTV arvostelee Marinin hallituksen toimintaa julkisen talouden menokehyksien rikkomisesta. Hallitus teki pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin, mikä johti siihen, että valtion menotaso mitoitettiin tarpeettoman korkealle.
Vuonna 2020 70 % menolisäyksistä kohdistui työttömyystukeen, yritystukien ja pandemian torjuntaan. Vuodesta 2021 eteenpäin kasvoivat muut menolisäykset, kuten kuntatalous, valtionhallinnon toimintamenot ja puolustus.
Yli puolet (noin 23 miljardia euroa) menolisäyksistä kohdistui pysyviin, pandemiaan liittymättömiin kohteisiin.
Määrärahojen budjetointi oli ylimitoitettua, varoja budjetoitiin enemmän kuin käytettiin. Tämä näkyi käyttämättä jääneinä ja siirtyvien määrärahojen suurena kasvuna. VTV: n mukaan tämä voi uhata julkisen talouden kestävyyttä.
Hallitus jakoi mm ylimääräisen lapsilisän joulukuussa 2022, mikä maksoi valtiolle 112 miljoonaa euroa. Tämäkin sai Marinin näyttämään silloin poliittisesti hyvältä, mutta ei kerrottu, että ylimääräinen lapsilisä onkin velkaa, tulevaisuuden sukupolville.
Oppositio vastusti velanottoa välikysymyksellä vuonna 2023
Oppositio teki välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta helmikuussa 2023 . Kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt syyttivät Marinin hallitusta vastuuttomasta velkapolitiikasta, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitusta. Perussuomalaiset jätti oman epäluottamuslauseen hallituksen velkapolitiikasta. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) puolusti hallituksen talouspolitiikkaa ja korosti, että merkittävä osa velkaantumisesta johtuisi koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta.
Marinin velanottoa vähätellään
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö, Mika Niemelä epäilee VTV:n raporttia, että se liioittelee Marinin hallituksen lisämenoja, ja väittää että hallitus ei lisännytkään menoja niin paljon kuin raportti antaa ymmärtää. (HS 20.11.25)
SDP puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen- edellisen hallituskauden talouspolitiikan ykkösmies- väittää tiedotteessaan (20.11.2025), että “moni asia on ymmärretty väärin kohuraportissa.” Mäkysen osaaminen on oikeustieteissä. Mäkynen ei ole ekonomisti tai kauppatieteiden maisteri.
VTV raportin ovat taas laatineet ekonomisti ja väitöskirjatutkija Suvi Kangasrääsiö ja ekonomisti, kauppatieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Peetu Keskinen.
PS-Nuoriso kritisoi Marinin hallituksen talouspolitiikkaa ja sanoo julkaisussaan että, hallitsematon velkaantuminen ”koronan torjumiseksi” oli Marinin hallituksen suuri huijaus.
Marinin hallituksen velanotto on vuosikymmenten taakka seuraaville sukupolville; niukkuutta, vähemmän palveluja, kulttuuria ja vähemmän koulutusta. Velka tarkoittaa suurempia korkomenoja ja tarvetta leikata palveluita tai korottaa veroja entisestään.
Kantaako hallitus näistä kansalaisiin vaikuttavista seurauksista tulosvastuuta?
Toimittaja
Karl Beckenstrom
