Kokemäkeläinen kokoomuksen jäsen Jorma Jaakkola vaatii, että Suomen ETA-, EU- ja EMU-ratkaisut 1990-luvulla viedään valtakunnanoikeuteen valtiopetoksina. Hänen mukaansa juuri nämä ratkaisut ovat Suomen velkaantumisen juurisyy. Prosessin käynnistämiseen riittäisi teoriassa kymmenen kansanedustajan allekirjoitus.
Jaakkola julkaisi vaatimuksensa kotisivuillaan 25. syyskuuta ja päivitti sitä viimeksi 6. lokakuuta. Hän kytkee Suomen julkisen velan ennätystason kolmen vuosikymmenen takaisiin päätöksiin ja vaatii, että eduskunta saattaa vastuuhenkilöt tuomittaviksi.
Mitä Jaakkola väittää
Jaakkolan väitteet kohdistuvat 1990-luvun alun valtiojohtoon, erityisesti presidentti Mauno Koivistoon ja pääministeri Esko Ahoon. Mikään tuomioistuin tai valvontaelin ei ole arvioinut väitteitä.
- Markka. Jaakkolan mukaan hallitusmuodon 72 §:ään kirjattu markka ja siihen liittynyt rahavalta luovutettiin ilman lakia. Hänen mukaansa hallituksen joulukuussa 1993 kirjaama EMU-varauma oli eduskunnan harhauttamista.
- Perustuslain ohittaminen. ETA- ja EU-jäsenyys hyväksyttiin 2/3 enemmistöllä. Jaakkolan mukaan olisi tarvittu perustuslain säätämisjärjestys, jolloin laki olisi jätetty lepäämään yli vaalien tai hyväksytty kiireellisenä 5/6 enemmistöllä.
- Salaiset asiakirjat. Korkein hallinto-oikeus vahvisti vuonna 2000 ulkoministeriön asiakirjojen salassapidon. Jaakkola tulkitsee tämän valtiojohdon suojelemiseksi.
Jaakkola vetoaa siihen, että valtio- ja maanpetokset eivät vanhene. Hän esittää myös, että kansanedustaja, joka kieltäytyy ajamasta asiaa, syyllistyisi rikoksentekijän suojelemiseen.
Näin valtakunnanoikeus käynnistyy
Kymmenen kansanedustajaa voi perustuslain 115 §:n mukaisella muistutuksella pyytää perustuslakivaliokuntaa tutkimaan ministerin virkatoimien lainmukaisuuden. Syytteestä päättää lopulta koko eduskunta. Perustuslain 116 §:n mukaan syyte edellyttää, että ministeri on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut velvollisuuksiaan. Presidentin syyttäminen valtiopetoksesta vaatii kolmen neljäsosan enemmistön.
Valtakunnanoikeus on kokoontunut vain neljä kertaa, viimeksi vuonna 1993. Muistutusta on käytetty viimeksi vuonna 2019, kun kymmenen opposition kansanedustajaa vaati ulkoministeri Pekka Haaviston toimien tutkimista al-Hol-asiassa. Syytekynnys ei ylittynyt.
Korkeat kynnykset ja vastaväitteet
- Päätökset tehtiin eduskunnassa. EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys, ja eduskunta hyväksyi liittymisen marraskuussa 1994 äänin 152–45. Euroon liittymisestä eduskunta ei kuitenkaan säätänyt erillistä lakia, vaikka se oli vuonna 1994 sitä edellyttänyt.
- Vanhentuminen. Törkeä valtiopetos ei vanhene, mutta perusmuotoisten tekojen syyteoikeus on jo vanhentunut.
- Vastuu on henkilökohtainen. Koivisto kuoli vuonna 2017, eikä vainajaa voi asettaa syytteeseen.
- Kansanedustaja ei syyllisty rikokseen kieltäytymällä. Rikoksentekijän suojeleminen edellyttää esimerkiksi todisteiden hävittämistä, muistutuksen allekirjoittamatta jättämisen on hyvin vaikea tulkita täyttävän rikoksen tunnusmerkistöä. Tämä on toki oikeuden arvioitavissa.
Jaakkolan kirjoituksessa merkityksellisin kysymys on: miksi asiakirjat, joihin hän vetoaa, ovat yhä salaisia, ja onko eduskunta koskaan arvioinut avoimesti, menettelikö 1990-luvun valtiojohto perustuslain mukaisesti.
Lähteet: Jorma Jaakkola, HE 185/1999, MTV Uutiset, Verkkouutiset
toimittaja
Ilkka Tiainen
