Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa käsiteltiin maanantaina Venezuelan kriisiä. Kokouksessa kuultiin professori Jeffrey Sachsin puheenvuoro, jossa hän tarkasteli tapahtunutta ennen kaikkea kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan näkökulmasta. Columbian yliopiston Kestävän kehityksen keskuksen johtajana toimivan Sachsin mukaan kyse ei ole Venezuelan hallinnon luonteesta vaan siitä, onko millään jäsenvaltiolla oikeus pakottamalla vaikuttaa toisen valtion poliittiseen tulevaisuuteen.
Puheessa Sachs viittaa YK:n peruskirjan artiklaan 2(4), joka kieltää voimankäytön ja sillä uhkaamisen valtioiden alueellista koskemattomuutta ja poliittista itsenäisyyttä vastaan. Hänen mukaan turvallisuusneuvoston on ratkaistava, puolustetaanko tätä periaatetta vai sallitaanko sen mureneminen – millä olisi vakavia seurauksia koko kansainväliselle järjestelmälle.
Pitkä historia vallanvaihtoyrityksistä
Sachs esitti puheessaan, että Yhdysvallat on toistuvasti käyttänyt sotilaallisia, poliittisia ja taloudellisia keinoja hallitusten kaatamiseen eri puolilla maailmaa toisen maailmansodan jälkeen. Hän viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan Yhdysvallat osallistui kymmeniin salaisiin vallanvaihto-operaatioihin kylmän sodan aikana, ja katsoi käytännön jatkuneen myös sen jälkeen muun muassa Irakissa, Libyassa, Syyriassa, Ukrainassa ja Venezuelassa.
Sachin mukaan tällaiset toimet – mukaan lukien talouspakotteet, oppositioryhmien tukeminen ja sotilaalliset uhkaukset – ovat YK:n peruskirjan vastaisia ja johtavat usein pitkittyneeseen väkivaltaan, poliittiseen epävakauteen ja siviiliväestön kärsimykseen.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Venezuela esimerkkinä
Puheessaan Sachs kävi yksityiskohtaisesti läpi Yhdysvaltojen toimia Venezuelassa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Hän muistutti vuoden 2002 epäonnistuneesta vallankaappauksesta, Yhdysvaltojen rahoittamasta kansalaisjärjestötoiminnasta ja laajoista talouspakotteista, joita asetettiin erityisesti valtion öljy-yhtiölle vuosina 2017–2020.
Sachsin mukaan pakotteet romahduttivat Venezuelan öljyntuotannon ja talouden. Hän korosti myös, että YK:n yleiskokous on toistuvasti tuominnut yksipuoliset pakotetoimet ja että kansainvälisen oikeuden mukaan vain turvallisuusneuvostolla on valta määrätä pakotteita.
Sachs kritisoi lisäksi Yhdysvaltojen päätöstä tunnustaa oppositiojohtaja Juan Guaidó Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi vuonna 2019 ja jäädyttää maan ulkomaisia varoja.
Huoli globaalista eskalaatiosta
Sachs ilmaisi huolensa Yhdysvaltojen viimeaikaisesta sotilaallisesta toiminnasta useissa maissa ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta. Hänen mukaansa tällainen kehitys heikentää YK:n peruskirjaan perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja lisää suurvaltapolitiikan riskejä etenkin ydinaseaikana.
Sachsin laskujen mukaan Yhdysvallat on pommittanut viimeisen vuoden aikana Venezuelan lisäksi Irania, Irakia, Nigeriaa, Somaliaa, Syyriaa ja Jemeniä.
Puheessaan Sachs vetosi historian opetuksiin ja muistututti Kansainliiton epäonnistumisesta 1930-luvulla. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin hänen mukaan juuri estämään vastaavanlainen kehitys.
Vaatimuksia turvallisuusneuvostolle
Sachs esitti turvallisuusneuvostolle useita konkreettisia toimia. Näihin kuuluvat vaatimukset Yhdysvaltojen sotilaallisten uhkausten ja toimien lopettamisesta Venezuelaa vastaan, ulkomaisten joukkojen vetämisestä sekä YK:n erityislähettilään nimittämisestä edistämään neuvotteluratkaisua. Samalla hän korosti, että myös Venezuelan tulee noudattaa YK:n peruskirjaa ja ihmisoikeusvelvoitteitaan.
Puheenvuoro päättyi varoitukseen siitä, että YK:n peruskirjan sivuuttaminen voisi johtaa vakaviin seurauksiin koko ihmiskunnalle.
– Rauha ja ihmiskunnan selviytyminen riippuvat siitä, pysyykö peruskirja elävänä kansainvälisen oikeuden välineenä vai annetaanko sen menettää merkityksensä, Sachs totesi.
Englanninkielinen puhe katsottavissa kokonaisuudessaan täältä.
Toimittaja
Tapani Romanen
Kuva: Elekes Andor / CC BY-SA 4.0 (Wikimedia Commons)
Tilaa Positv TÄSTÄ