Suomeen pudonneiden droonien takia kansalaisissa huolta on herättänyt se, että ilmauhka-hälytystä ei annettu, vaikka kyse oli räjähteellä varustetuista sotilasdrooneista. Tiistaina pääministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että alueen asukkaita olisi ollut syytä informoida. Tämä nostaa kysymyksen siitä, missä vaiheessa viranomaisketjua päätös hälytyksestä tehdään – ja miksi sitä ei nyt tehty. Virossa kansalaisille ehdittiin antaa varoitus samankaltaisessa ilmauhka tilanteessa tiistaina. Viranomaiset kommentoivat, ettei hälytystä annettu, koska ”ne olivat jo maassa”.
Havainto alkaa tutka- ja sensorijärjestelmistä
Ilmatilaloukkaus etenee havainnosta maahan asti, alkaen siitä siitä, että kohde havaitaan ilmatilassa automaattisesti Ilmavoimien tutka- ja sensorijärjestelmillä. Kouvolan tapauksessa drooni havaittiin todennäköisesti Suomen aluevesillä merellä. Kuitenkin tutkahavainto voi olla epäselvä: esimerkiksi lintuparvi saattaa näkyä yhtenä kohteena, mikä viivästyttää tunnistusta ja voi johtaa väärän kohdeluokituksen riskiin.
Kun kohde on havaittu tutkassa, Ilmavoimat analysoi sen nopeuden, lentokorkeuden, suunnan ja koon. Tämän perusteella tehdään luokittelu: onko kyse siviilikohteesta, sotilasdroonista tai lintuparvesta. F/A‑18 Hornet‑hävittäjiä käytettiin tunnistustehtävissä, joilla on minuuttivalmius nousta ilmaan viranomaisten mukaan.
Tilannekuvan muodostus ja operatiivinen johto
Kaikki tieto yhdistetään yhdeksi ilmatilannekuvaksi, jonka perusteella Suomen ilmavoimat arvioi uhkan vakavuuden ja päättää jatkotoimista. Operatiiviseen päätökseen kuuluu arvioita siitä, että seurataanko kohdetta hävittäjillä, nostetaanko valmiutta, ammutaanko kohde ilmassa ja ilmassa räjäyttämisen oheisvauriot huomioiden.
Näköhavainnolla droonin tunnistus
Ilmavoimat ovat kertoneet, että drooni tunnistetaan ukrainalaiseksi sotilas-UAV:ksi, joka tapahtui näköhavainnon kautta hävittäjien ilmaan nousun jälkeen, noin klo 08:45 Kouvolan pohjoispuolella. Tähän mennessä kohde on voinut näkyä vain tutkahavainnossa epämääräisenä pisteenä, jota ei voitu erottaa linnuista tai muista kohteista.
Epävarmuus tässä vaiheessa on merkittävä, sillä tunnistamattomana oleva kohde voi aiheuttaa viranomaisketjussa viiveitä ja viivästyttää varoituksen antamista. Turvallisuus edellyttää kohteiden tunnistamista drooneiksi näköhavainnoin. Lisäksi turvallisuus edellyttää aina ympäristön turvallisuuden varmistamista torjuntatilanteessa oheisvahinkojen välttämiseksi.
Ilmauhka-hälytys – kriittinen päätös
Jos tilanne arvioidaan uhkaavaksi kansalaisten turvallisuudelle, ilmauhka-hälytys annetaan viranomaisten toimesta kansalaisille, käytännössä pelastusviranomaisten ja hätäkeskuksen kautta. Kouvolan tapauksessa tätä hälytystä ei annettu. Räjähdelastattu drooni osui maahan eri arvioiden mukaan noin klo 09.00–09.30, harvemmin asutulle alueelle, lähelle hevostilaa Saviston alueella. Toinen drooni oli pudonnut Luumäelle.
Yli 6 metrin siipivälin sotilasdroonin lentonopeus on 130–170 km/h riippuen olosuhteista. Etäisyys Suomenlahdelta Kouvolaan on 140–180 km, mikä tarkoittaa matka-ajaksi aluevesiltä Kouvollaan noin 70–80 minuuttia. Drooni ehti liikkua syvälle sisämaahan ennen näköhavainnolla tehtyä tunnistusta An-196 – ukrainalaiseksi drooniksi.
An-196 Ljutyi on pitkän kantaman hyökkäyslennokki. Sen siipien kärkiväli on 6,7 metriä ja pituus 4,4 metriä. Lentoonlähtöpaino on 250–300 kilogrammaa ja räjähdekuorma voi olla 50-75 kg. An-169 voi lentää jopa yli 1000 kilometrin matkan. Lennokin ohjaus perustuu satelliittinavigointiin ja tekoälyyn. Kun drooni lähestyy kohdetta tai halutaan välttää tutkahavainnot, drooni voi lentää matalalla muutamassa sadassa metrissä.
Reagointi ilmassa ja maassa
Hornet-hävittäjät voidaan nousta minuutissa ilmaan kohteen tarkempaan seurantaan, mutta pienikokoisen ja matalalla lentävän droonin operointi ei ole yksinkertaista. Ilmavoimat voivat kertomansa mukaan myös ohjata droonia. Torjuntaa ja räjäytystä ilmassa voidaan harkita vasta, jos se ei aiheuta lisäriskejä.
Maan pinnalle droonin päätyessä vastuu siirtyy Rajavartiolaitokselle ja poliisille. Rajavartiolaitos arvioi alueloukkauksen ja valvoo rajaturvallisuutta, poliisi eristää alueen, turvaa alueen asukkaat. Keskusrikospoliisi käynnistää tarvittaessa rikostutkinnan ja selvittää droonin alkuperän. Puolustusvoimat tukee viranomaisia maassa, esimerkiksi räjähteiden käsittelyssä. Poliisin pommiryhmä tekee räjähdelastatun droonin hallitun räjäyttämisen ja vaarattomaksi tekemisen. Kouvolan drooni räjäytettiin hallitusti maanantai-iltana kuuden aikaan.
Ympärivuorokautinen valmius
Suomessa ilmatilan valvonta toimii 24/7 Puolustusvoimien Ilmavoimien vastuulla, joka seuraa jatkuvasti tutka- ja sensorijärjestelmin koko maan ilmatilaa, analysoi havainnot ja päättää tarvittaessa operatiivisista toimenpiteistä, kuten hävittäjien lennätyksistä tai valmiuden nostosta.
Kouvolan tapaus osoittaa kuitenkin, että päätöksenteon viive, tutkahavainnon epävarmuus ja ilmauhka-hälytyksen puuttuminen voivat johtaa siihen, että uhka pääsee maahan ennen kansalaisille varoittamista, vaikka järjestelmät ovat olemassa. Virossa vastaavassa tilanteessa kansalaisille ehdittiin antaa varoitus, mikä korostaa kansallisten valmiusjärjestelyjen tai päätöksenteon eroja.
Kenraalimajuri varoittaa: Drooniuhka jatkuu edelleen
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen, varoitti tiistain tiedotustilaisuudessa, että drooniaktiivisuus jatkuu todennäköisesti edelleen Suomen lähialueilla ja että viranomaiset seuraavat tilannetta.
Valtonen: Suomi ei vaadi Ukrainaa lopettamaan eikä rajoittamaan iskuja
Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi, että Suomi ei vaadi Ukrainaa lopettamaan tai rajoittamaan iskujaan Venäjän öljy‑ ja logistiikkainfrastruktuuria vastaan, vaikka droonien harhautuminen on johtanut ei‑toivottuihin ilmatilaloukkauksiin. Hän totesi, että Ukrainalla on oikeus itsepuolustukseen, mutta samalla Suomen on huolehdittava omien kansalaistensa turvallisuudesta.
Kommentti:
Suomenlahden Ukrainan tekemä operaatio ei ole enää Ukrainan oman maa-alueen puolustamista, vaan Ukrainan tekemä hyökkäysoperaatio Suomenlahdelle, josta aiheutuu vakavaa vaaraa ulkopuolisille maille- Suomelle, Virolle, Latvialle.
