Hollannin parlamentin alahuone hyväksyi torstaina lain nimeltä Wet werkelijk rendement box 3, joka muuttaa maan sijoitusverotusta perusteellisesti. Uudistuksen ytimessä on yksi kiistanalainen periaate: jatkossa veroa maksetaan myös realisoimattomista voitoista – eli omaisuuden arvonnoususta, vaikka sijoittaja ei olisi myynyt mitään.
Lain on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2028, ja se korvaa järjestelmän, jonka Hollannin korkein oikeus, Hoge Raad, katsoi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaiseksi joulukuussa 2021.
Veroa myös “paperivoitoista”
Uuden mallin mukaan Box 3 -veroluokassa – joka kattaa säästöt ja sijoitukset – kaikkia todellisia tuottoja verotetaan 36 prosentin tasaverolla. Tämä sisältää:
- saadut tulot, kuten korot, osingot ja vuokrat
- sekä omaisuuserien kuten osakkeiden ja kryptovaluuttojen vuosittaisen arvonnousun, vaikka niitä ei olisi myyty
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sijoittajan osakesalkun arvo nousee vuoden aikana 10 000 euroa, verottaja käsittelee tämän summan veronalaisena tulona riippumatta siitä, onko sijoittaja realisoinut voittoa.
Juuri realisoimattomien voittojen verotus on uudistuksen keskeisin ja kiistanalaisin elementti. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, pääomavoittoja verotetaan vasta myyntihetkellä. Hollannin malli poikkeaa tästä: verotus perustuu vuosittaiseen arvonmääritykseen, ei myyntitapahtumaan.
Taustalla oikeuden päätökset ja miljardiluokan aukko budjetissa
Aiemmassa järjestelmässä sijoituksia verotettiin laskennallisen, oletetun tuoton perusteella. Oikeus katsoi, että ihmisten verottaminen tuotoista, joita he eivät olleet todellisuudessa saaneet, rikkoi omaisuudensuojaa ja syrjintäkieltoa.
Oikeuden ratkaisujen jälkeen hallituksen oli rakennettava uusi malli. Valtiovarainministeriön mukaan jokainen viivästysvuosi merkitsi noin 2,3 miljardin euron menetystä verotuloissa.
Valtiosihteeri Eugène Heijnen totesi parlamenttikeskustelussa, että hallitus olisi mieluummin siirtynyt järjestelmään, jossa pääomavoittoja verotetaan vasta realisoinnin yhteydessä. Hänen mukaansa tällaista mallia ei kuitenkaan ollut mahdollista toteuttaa vuoteen 2028 mennessä ilman merkittäviä budjettiriskejä. Realisoimattomien voittojen vuosittainen verotus nähtiin hallinnollisesti helpommaksi ja valtiontalouden kannalta varmemmaksi ratkaisuksi.
Poikkeuksia likviditeettiriskin vuoksi
Kritiikki on kohdistunut erityisesti siihen, että sijoittaja voi joutua maksamaan veroa ilman, että hän on saanut käteistä tuloa. Tämä voi aiheuttaa maksuvalmiusongelmia, etenkin jos omaisuuserän arvo nousee, mutta sijoittaja ei halua tai voi myydä sitä.
Lain perusteluissa tämä riski tunnustetaan suoraan. Siksi kiinteistöt ja tietyt startup-yritysten osakkeet jätettiin vuosittaisen markkina-arvostuksen ulkopuolelle. Näissä omaisuuserissä sovelletaan perinteisempää mallia, jossa arvonnousu verotetaan vasta myyntihetkellä.
Kryptosijoittajien keskuudessa on esitetty huolia siitä, että uusi järjestelmä voi lisätä muuttohalukkuutta maihin, joissa verotus perustuu realisoituihin voittoihin. Hollannin keskuspankin, De Nederlandsche Bank, mukaan hollantilaisten toimijoiden epäsuorat kryptosijoitukset olivat lokakuussa 2025 noin 1,2 miljardia euroa. Vaikka summa on pieni suhteessa koko arvopaperimarkkinaan, kryptovaroihin liittyvä arvonvaihtelu tekee realisoimattomien voittojen verotuksesta erityisen herkkää.
Muut keskeiset muutokset
Uusi järjestelmä tuo myös:
- 1 800 euron vuotuisen verovapaan tuottorajan
- mahdollisuuden vähentää yli 500 euron nettotappiot tulevista voitoista ilman aikarajaa
Alankomaiden henkilöverotus jakautuu kolmeen “boksiin”, joista Box 3 koskee säästö- ja sijoitustuloja. Uudistus ei muuta ansiotulojen (Box 1) tai merkittävien omistusten (Box 2) verotusta, vaan kohdistuu nimenomaan sijoitusvarallisuuden tuottoihin.
Eurooppalaisittain poikkeuksellinen ratkaisu
Useimmat Euroopan maat verottavat pääomavoittoja vasta realisoinnin yhteydessä. Hollannin valitsema malli – jossa salkun arvonnousu verotetaan vuosittain riippumatta myynneistä – on siksi kansainvälisesti harvinainen.
Useat hallituspuolueet ovatkin todenneet, ettei realisoimattomien voittojen verotus ole niiden ensisijainen tavoite pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on heidän mukaan edelleen siirtyä järjestelmään, jossa verotus perustuisi realisoituihin myyntivoittoihin.
Toistaiseksi kuitenkin juuri realisoimattomien sijoitusvoittojen verotus muodostaa uuden Box 3 -mallin ytimen – ja tekee Hollannista yhden harvoista maista Euroopassa, jossa “paperivoitot” muuttuvat vuosittain verotettavaksi tuloksi.
Laki tarvitsee vielä senaatin hyväksynnän tullakseen voimaan.
Toimittaja
Tapani Romanen
Lähteet: IMI Daily, Cryptonews