Helsingin väkiluku ylittää elokuun puolivälissä 700 000 asukkaan rajan. Kaupungin kasvu perustuu ennen kaikkea muuttoliikkeeseen, ja samalla ulkomaalaistaustaisen sekä vieraskielisen väestön osuus Helsingissä on kasvanut voimakkaasti.
Helsingin kaupungin väkiluku nousee elokuun puolivälissä yli 700 000 asukkaan, kertoo Helsingin kaupunki. Arvio perustuu kaupungin kaupunkitietopalveluiden laskelmiin.
Edellisen kerran vastaava sadantuhannen asukkaan rajapyykki saavutettiin vuonna 2012, jolloin Helsingin väkiluku ylitti 600 000 asukasta. Viime vuosina kaupungin väestönkasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa.
Kasvun taustalla on ennen kaikkea muuttoliike.
Helsingin kaupungin mukaan ulkomailta ja muualta Suomesta tuleva muuttoliike muodostaa vuosittain noin 80 prosenttia kaupungin väestönlisäyksestä. Vuonna 2025 muuttovoiton osuus väestönlisäyksestä oli peräti 90 prosenttia.
Helsinkiin muuttaneista noin joka viides tuli ulkomailta.
Helsinkiläisistä 19 prosenttia on syntynyt ulkomailla
Helsingin väestörakenne on muuttunut 2000-luvulla huomattavasti.
Vuoden 2025 lopussa 21 prosenttia helsinkiläisistä oli vieraskielisiä, eli heidän rekisteröity äidinkielensä oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Koko Suomessa vastaava osuus oli 11 prosenttia.
Helsingissä puhutaan kaikkiaan 157 rekisteröityä äidinkieltä.
Myös ulkomailla syntyneiden osuus on merkittävä. Helsinkiläisistä 19 prosenttia on syntynyt ulkomailla, ja ulkomaan kansalaisia on 13 prosenttia kaupungin väestöstä.
Kaupungin mukaan ulkomailla syntyneiden helsinkiläisten määrä on yli kolminkertaistunut 2000-luvun aikana.
Näin ollen 700 000 asukkaan rajan ylittäminen ei kerro ainoastaan Helsingin kokonaisväestön kasvusta, vaan samalla kaupungin väestörakenteen huomattavasta muutoksesta.
Syntyvyys ei selitä väestönkasvua
Luonnollisen väestönkasvun eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksen merkitys Helsingin kasvussa on puolestaan pienentynyt.
Kaupungin mukaan luonnollinen väestönkasvu on ollut viime vuosina suhteellisen tasaisessa laskussa. Taustalla ovat sekä syntyneiden määrän väheneminen että kuolleiden määrän kasvu.
Vuonna 2025 Helsingissä syntyi 6 842 lasta. Määrä oli hieman suurempi kuin kahtena edellisenä vuonna, mutta väestön kokonaiskasvua selittää edelleen ennen kaikkea muuttoliike.
Työikäisten määrä kasvaa
Helsingin väestö on muuta Suomea nuorempaa, ja noin kaksi kolmasosaa asukkaista on työikäisiä. Työikäisyys ei kuitenkaan tarkoita työssäkäyntiä: 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli Helsingissä 71,3 prosenttia vuonna 2024, ja ennakkotietojen mukaan työllisyystilanne heikkeni vuonna 2025.
Vuoden 2025 lopussa helsinkiläisten mediaani-ikä oli 39 vuotta, kun muualla Suomessa se oli 44 vuotta.
Kaupungin mukaan työikäiset ovat tällä hetkellä suurin kasvava väestöryhmä, ja heidän määränsä ennakoidaan kasvavan voimakkaasti myös tulevina vuosina. Samanaikaisesti myös ikääntyneiden määrä lisääntyy.
Kaupunki juhlistaa rajapyykkiä kahdeksalla kielellä
Helsinki käynnistää 21. elokuuta Kiva kun olet yksi meistä -kampanjan 700 000 asukkaan rajapyykin kunniaksi.
Kampanja toteutetaan kahdeksalla kielellä, ja siinä nostetaan esille helsinkiläisiä, kaupungin moninaisuutta ja väestönkasvun taustalla olevia elämäntilanteita.
”Helsingin kasvu 700 000 asukkaan kaupungiksi kertoo kaupunkimme vetovoimasta, mahdollisuuksista ja toimivasta kaupunkilaiselämästä. Samalla merkkipaalun takana on 700 000 erilaista ihmistä ja helsinkiläistä tarinaa”, Helsingin pormestari Daniel Sazonov sanoo.
700 000 asukkaan rajan ylittyminen on toistaiseksi arvio. Väestömäärää koskeva laskelma päivittyy kuukausittain Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella, ja lopulliset kuukausitason tiedot valmistuvat vuonna 2027.
