Yle maksukortin taakse tai Yle-vero uusiksi? – Somessa ehdotetaan verorahoitusta myös pienemmille medioille

Kuvituskuva: Sosiaalisessa mediassa on ehdotettu Yle-veron korvaamista laajemmalla mediaverolla. Kuvan toteutuksessa on käytetty tekoälyä.

Yleisradion rahoituksesta on noussut sosiaalisessa mediassa uudenlainen avaus: nykyinen Yle-vero voitaisiin korvata mediaverolla, jonka tuotot eivät menisi yksinomaan Ylelle. Vaihtoehtoisesti Ylen palvelut voitaisiin siirtää maksukortin taakse. Mediaveromallissa myös pienemmät ja riippumattomat suomalaismediat voisivat päästä julkisen rahoituksen piiriin.

X-palvelussa esitetyssä ehdotuksessa nykyisen Yle-veron tilalle esitetään kahta vaihtoehtoa: Ylen palveluiden siirtämistä maksukortin taakse tai uudenlaisen mediaveron käyttöönottoa.

Mediaveromallissa valtio keräisi verovelvollisilta yhden veron, mutta rahat eivät menisi nykyisen järjestelmän tapaan Yleisradion rahoittamiseen. Yle saisi osan rahoituksesta sille määrättyjen julkisen palvelun tehtävien perusteella, ja osa voitaisiin jakaa muille uutis- ja mediaorganisaatioille.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Tuen jakamiselle pitäisi ehdotuksen mukaan määritellä etukäteen selvät ja sisällöstä riippumattomat kriteerit. Mahdollisia perusteita voisivat olla esimerkiksi maksullinen levikki, tavoittavuus, toimituksellisen henkilöstön määrä tai Suomessa tuotetun journalistisen sisällön määrä.

Pienet mediat mukaan rahoitukseen

Pelkkään levikkiin perustuvassa mallissa olisi kuitenkin ongelmansa. Se voisi käytännössä suosia suuria mediataloja, joilla on jo valmiiksi huomattavasti suurempi yleisö kuin pienillä ja uusilla medioilla.

Vaihtoehdoksi ehdotuksessa nostetaan malli, jossa rahoitus muodostuisi esimerkiksi kaikille ehdot täyttäville medioille maksettavasta perusrahoituksesta sekä varsinaiseen uutis- ja toimitustyöhön perustuvasta osuudesta.

Tällöin myös pienemmillä riippumattomilla medioilla olisi mahdollisuus päästä järjestelmän piiriin ilman, että suurimmat mediatalot saisivat automaattisesti valtaosaa jaettavasta rahasta.

Samalla järjestelmän pitäisi estää se, että julkinen rahoitus antaisi suurille kaupallisille medioille perusteettoman kilpailuedun.

Nykyistä Yle-veroa kritisoidaan

Ehdotuksessa nostetaan esille myös nykyisen Yle-veron perusperiaate: verovelvollisuus ei riipu siitä, käyttääkö henkilö Ylen televisio-, radio- tai verkkopalveluita.

Verohallinnon mukaan Yle-veroa maksavat 18 vuotta täyttäneet henkilöt tulojensa perusteella. Vuonna 2026 vero on 2,5 prosenttia 15 150 euroa ylittävästä ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, kuitenkin enintään 160 euroa vuodessa.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Maksukorttimallissa Ylen rahoituksen ja palveluiden käytön välinen yhteys olisi huomattavasti suorempi. Suomessa televisiolähetysten vastaanottamiseen perustunut televisiomaksu oli käytössä ennen nykyiseen verorahoitteiseen järjestelmään siirtymistä.

Sosiaalisessa mediassa esitetty mediaveromalli ei ole virallinen lakihanke tai poliittinen esitys, vaan keskustelunavaus siitä, voisiko julkista mediarahoitusta jakaa tulevaisuudessa Yleisradion lisäksi myös muille journalistista sisältöä tuottaville medioille.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 5 t sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

7 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa 16 t sitten