Rikoksen uhrina saat korvauksen – paitsi jos olet köyhä

Kuvituskuva ei liity tapaukseen. Kuva: RDNE Stock project / Pexels

Rikoksen uhrille maksettavan korvauksen pitäisi hyvittää hänelle aiheutunutta kipua, haittaa tai kärsimystä. Jos uhri on niin vähävarainen, että hän joutuu elämään toimeentulotuen varassa, korvaus voikin samalla leikata hänen toimeentulotukeaan. Suuri vahingonkorvaus voi Kelan mukaan vaikuttaa tukeen jopa useiden kuukausien ajan.

Rikoksen uhri voi Suomessa saada valtion varoista korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Valtiokonttorin mukaan rikosvahinkokorvauksena voidaan maksaa esimerkiksi sairaanhoitokuluja, korvausta kivusta ja särystä, muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä ansionmenetyksestä.

Tietyissä rikoksissa korvausta voidaan maksaa myös kärsimyksestä.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Korvauksen tarkoituksena on siis korvata rikoksen uhrille hänelle aiheutunutta vahinkoa. Vähävaraisen uhrin kohdalla vastaan tulee kuitenkin yllättävä ongelma.

Kela kertoo toimeentulotukea koskevalla sivullaan, että toimeentulotukeen vaikuttaviin tuloihin kuuluvat muun muassa vakuutuskorvaukset, vahingonkorvaukset ja rikosperusteiset korvaukset.

Rikoksen perusteella saatu korvaus voidaan siis ottaa huomioon, kun Kela ratkaisee, kuinka paljon rikoksen uhri saa toimeentulotukea.

Korvaus voi vaikuttaa kuukausien ajan

Vaikutus ei välttämättä jää edes siihen kuukauteen, jolloin rahat tulevat tilille.

Kelan mukaan yksittäiset suuret tulot voivat vaikuttaa toimeentulotukeen usean kuukauden ajan. Kela mainitsee tällaisesta tulosta nimenomaisena esimerkkinä vahingonkorvauksen.

Suuren yksittäisen tulon saaneen toimeentulotukiasiakkaan täytyy Kelan mukaan varautua maksamaan sillä arjen menojaan pidemmän aikaa.

Jos vähävarainen rikoksen uhri saa esimerkiksi tuhansien eurojen korvauksen, summa voi siten samalla pienentää tai estää hänen toimeentulotukensa saamisen. Osa korvauksen taloudellisesta hyödystä voi tällöin kulua käytännössä tavallisten elinkustannusten kattamiseen.

Varakkaalle korvaus – köyhälle elämiseen käytettävää rahaa

Järjestelmä voi asettaa rikoksen uhrit hyvin erilaiseen asemaan heidän taloudellisen tilanteensa perusteella.

Jos työssäkäyvä ja toimeentulotukea tarvitsematon rikoksen uhri saa esimerkiksi 5 000 euroa korvausta kivusta, särystä tai kärsimyksestä, toimeentulotukijärjestelmä ei leikkaa hänen korvaustaan.

Jos saman rikoksen uhri elää toimeentulotuen varassa, sama korvaus voidaan ottaa huomioon toimeentulotukeen vaikuttavana tulona.

Valtiokonttori voi siis maksaa korvauksen myös vähävaraiselle uhrille, mutta sen taloudellinen hyöty katoaa toimeentulotuen pienentyessä.

Korvausta voidaan maksaa juuri kärsimyksestä

Asia on erityisen huomionarvoinen silloin, kun korvauksen perusteena ei ole menetetty toimeentulo vaan rikoksen aiheuttama henkilökohtainen vahinko.

Valtiokonttorin mukaan henkilövahingon kärsineelle voidaan korvata muun muassa kipua ja särkyä, muuta tilapäistä haittaa sekä pysyvää haittaa.

Kärsimyskorvausta voidaan maksaa esimerkiksi seksuaalirikoksen, tapon tai murhan yrityksen, törkeän pahoinpitelyn sekä eräiden muiden vakavien henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kohdistuvien rikosten uhreille.

LUE MYÖS: Piikkiproteiinia löytyi kasvaimista vuosia rokotusten jälkeen – syöpätutkija vaatii lisätutkimuksia

Vuoden 2024 alusta tapahtuneissa rikoksissa Valtiokonttorin ilmoittama enimmäiskorvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta on 14 500 euroa. Kärsimyskorvauksen yleinen enimmäismäärä on 4 300 euroa.

Seksuaalirikoksen uhrille kärsimyksestä voidaan kuitenkin maksaa enintään 11 400 euroa ja alle 18-vuotiaana rikoksen uhriksi joutuneelle enintään 19 500 euroa.

Kyse voi siis olla huomattavista summista.

Saako köyhä rikoksen uhri todellisuudessa saman hyvityksen?

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Kelan mukaan siihen vaikuttavat henkilön ja hänen perheensä käytettävissä olevat tulot ja varat.

Järjestelmän peruslogiikka on selvä: jos ihmisellä on käytettävissään rahaa välttämättömiin menoihinsa, toimeentulotuen tarve pienenee.

Rikosvahinkokorvauksen kohdalla tästä syntyy kuitenkin vaikea periaatteellinen kysymys.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Korvausta voidaan maksaa ihmiselle esimerkiksi siksi, että hänet on pahoinpidelty, hän on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi tai hänelle on aiheutettu pysyvä vamma.

Kaikkein pienituloisimman uhrin kohdalla sama korvaus voidaan kuitenkin huomioida rahana, jolla hänen edellytetään kattavan tavallisia elinkustannuksiaan.

Varakkaalle rikoksen uhrille korvaus jää korvaukseksi. Köyhälle se voi samalla muuttua toimeentuloksi.

Posi TV on pyytänyt Kelalta kommenttia siihen, miksi esimerkiksi kivusta, särystä, pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä maksettava rikosvahinkokorvaus huomioidaan toimeentulotuessa ja voidaanko tällainen korvaus jättää joissakin tilanteissa huomioimatta.

Juttua päivitetään Kelan vastauksella.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Sinimusta-aktiivin mehiläispesiä myrkytettiin Oulussa – poliisi tutkii kahta rikosta

Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Ville Nurmela kertoo hänen toimintaansa liittyvien mehiläispesien joutuneen myrkytyksen kohteeksi Oulussa. Poliisi vahvistaa Posi TV:lle tutkivansa tapausta vahingontekona ja eläinsuojelurikoksena. Oulussa sijaitsevan Törmän Hunaja Oy:n mehiläispesiä on myrkytetty 2.–3. lokakuuta välisenä yönä. Yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä toimii Sinumusta Liikkeen aktiivi Ville Nurmela. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. […]

Rikokset 2 t sitten

Kokoomuslainen vaatii valtiopetossyytettä 1990-luvun EU-ratkaisuista

Kokemäkeläinen kokoomuksen jäsen Jorma Jaakkola vaatii, että Suomen ETA-, EU- ja EMU-ratkaisut 1990-luvulla viedään valtakunnanoikeuteen valtiopetoksina. Hänen mukaansa juuri nämä ratkaisut ovat Suomen velkaantumisen juurisyy. Prosessin käynnistämiseen riittäisi teoriassa kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Jaakkola julkaisi vaatimuksensa kotisivuillaan 25. syyskuuta ja päivitti sitä viimeksi 6. lokakuuta. Hän kytkee Suomen julkisen velan ennätystason kolmen vuosikymmenen takaisiin päätöksiin ja […]

Uutiset 4 t sitten

Poliisi varoittaa eläkeläisiin kohdistuvasta Facebook-huijauksesta

Itä-Suomen poliisi varoittaa sosiaalisessa mediassa leviävistä huijausmainoksista, joissa eläkeläisille luvataan 1 500 euroa ilmaista rahaa. Ainakin kolmessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa ihmiset ovat luovuttaneet pankkitietojaan huijaussivustoille. Yksi uhreista menetti yli 2 200 euroa. Itä-Suomen poliisilaitos kertoo saaneensa tietoonsa useita tapauksia, joissa Facebookissa levitettyjen mainosten avulla on kalasteltu eläkeläisten verkkopankkitunnuksia ja maksukorttitietoja. Mainoksissa on luvattu eläkeläisille […]

Rikokset 8 t sitten