Suomen metsäkeskus kertoo, että loppuvuonna 2025 riehuneen Hannes-myrskyn aiheuttamien metsätuhojen korjuu on edennyt odotettua hitaammin. Viimeisimpien arvioiden mukaan myrsky kaatoi puuta vähintään 3,2 miljoonaa kuutiometriä ja tuhoalueen laajuus on kasvanut noin 50 000 hehtaariin.
Myrskyn pahimmat vaikutukset kohdistuivat Länsi-Suomeen, mutta tarkentuneet arviot osoittavat suuria alueellisia eroja. Pohjanmaalla tuhot jäivät ennakoitua pienemmiksi, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Hämeessä vahingot ovat osoittautuneet aiemmin arvioitua suuremmiksi.
Metsänkäyttöilmoituksia tuhopuiden korjuusta tehtiin runsaasti erityisesti tammikuussa, ja ilmoituksia on tullut tasaisesti myös kevään edetessä. Korjuuta hidastavat kuitenkin useat tekijät. Valmiuspäällikkö Eija Vallius Suomen metsäkeskuksesta arvioi, että talven hyvät korjuuolosuhteet päättyivät odotettua aiemmin, ja samaan aikaan metsäyhtiöillä on ollut hoidettavanaan myös muita hakkuukohteita. Lisäksi rajalliset resurssit ja heikentynyt puumarkkinatilanne ovat hidastaneet töiden etenemistä.
Tällä hetkellä myrskyn kaatamista puista on korjattu vasta noin kolmannes. Esimerkiksi Pohjanmaan alueella korjuuaste on jäänyt noin 20 prosenttiin, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla on päästy yli puoleen kaatuneesta puumäärästä.
Taloudelliset menetykset ovat mittavat. Myrskyssä vahingoittuneen puuston arvon arvioidaan olevan noin 130–160 miljoonaa euroa, ja metsänomistajille aiheutuvien tappioiden vähintään 20–40 miljoonaa euroa. Tappioiden suuruus vaihtelee tilakohtaisesti muun muassa tuhojen laajuuden, puuston rakenteen ja markkinatilanteen mukaan.
Korjuun viivästyminen lisää myös riskejä metsille. Metsiin jäävät tuhopuut voivat lisätä hyönteistuhojen leviämistä, erityisesti kuusimetsissä kirjanpainajien ja mäntymetsissä muiden tuhohyönteisten osalta. Aikainen kevät voi lisäksi aikaistaa hyönteisten parveilua, mikä kasvattaa riskejä entisestään.
Metsätuholaki velvoittaa poistamaan vahingoittuneet puut määräajoissa kesän aikana. Aikarajat vaihtelevat alueittain ja puulajeittain, mutta tavoitteena on estää hyönteistuhojen leviäminen. Asiantuntijoiden mukaan korjuut olisi suositeltavaa tehdä mahdollisimman nopeasti ennen määräaikojen umpeutumista.
