Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi keskiviikkona eduskunnalle suullisen ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvinvointialuemallin kehittämisestä. Ilmoitus ei mene valiokuntakäsittelyyn eikä siitä tehdä päätöstä, mutta se tarjoaa katsauksen hallituksen ajankohtaisiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin.
Orpo totesi puheenvuorossaan, että hallitus on onnistunut vakauttamaan hyvinvointialueiden taloudellisen ja toiminnallisen tilanteen vaikean alkuvaiheen jälkeen:
”Olemme turvanneet sote-palveluiden rahoituksen kasvun. Norminpurun myötä alueet ovat saaneet lisää liikkumatilaa järjestää palvelut itsehallintonsa pohjalta. Hyvän työn ohjelman turvin henkilöstöpulaa on helpotettu. Digi- ja etäpalvelut ovat arkipäiväistyneet, ja jo yli miljoonalla suomalaisella on nimetty omalääkäri.”
Pääministeri kertoi myös valtioneuvoston perustavan parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on kehittää sote-järjestelmää seuraavalla vaalikaudella:
”Parlamentaariselta työryhmältä toivon, että rohkean uudistamisen aika ei pääty tähän vaalikauteen. Suomalaisten luottamuksen vahvistaminen edellyttää päättäjiltä kykyä muuttaa ihmisten huolet ja havainnot selkeäksi tulevaisuuskuvaksi. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa ja hoitoon pääsee silloin, kun tarvitsee.”
Keskustelussa hallituksen edustajat korostivat tilan vakautumista, mutta nostivat esiin myös tarpeen rakenteellisille uudistuksille ja hyvinvointialueiden eriytymiselle. Oppositio arvosteli hallituksen leikkauksia rahoitukseen sekä hoitohenkilöstön määrän vähentämistä, mikä opposition mukaan on heikentänyt palveluiden laatua ja saatavuutta.
Vaikka hallitus korostaa sote-palveluiden vakaantumista, riippumattomat selvitykset ja kyselyt osoittavat toisenlaista tilannetta. Monissa kunnissa hoitoon pääsy on heikentynyt, palveluita on karsittu ja henkilöstöpula pahentunut. Hyvinvointialueiden taloudelliset alijäämät pakottavat säästöihin, mikä on johtanut myös useisiin irtisanomisiin. Valtionavustusten leikkaukset uhkaavat erityisesti kotihoitoa ja vammaispalveluita.
Vanhusten hoivakodeissa henkilöstöä on vähennetty merkittävästi, koska lakisääteistä minimityövoimasuhdetta on alennettu. THL:n mukaan hoiva‑alan työntekijöiden määrä laski noin 3 500:lla eli 9 % ilman hoidettavien määrän muutosta. Tämä heikentää hoidon laatua.
Pääministeri Petteri Orpo ja hallitus ovat korostaneet ulkomaisen työvoiman tarvetta erityisesti sosiaali‑ ja terveysalan työvoimapulan helpottamiseksi. Samalla kuitenkin hyvinvointialueilla on toteutettu henkilöstövähennyksiä tai irtisanomisia, mikä on herättänyt kritiikkiä siitä, miksi kotimaista työvoimaa ei ensin hyödynnetä.
Toimittaja
Karoliina Balk
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
