Venäjän puolustusministeri Andrei Belousov kertoo, että Venäjän asevoimat hyödyntävät tekoälyä sotilasdrooneissa kohteiden tunnistamiseen, automaattiseen maalin lukitsemiseen ja navigointiin. Lausunto viittaa siihen, että Venäjä jatkaa sodankäynnin automatisointia yhä pidemmälle.
Belousov kertoi asiasta tapaamisessa venäläisten sotakirjeenvaihtajien kanssa. Hänen lausuntonsa välittivät venäläinen uutiskanava RBC sekä valtiollinen uutistoimisto TASS.
”Drooneissa tekoälyä käytetään pääasiassa kahdessa roolissa. Ensimmäinen liittyy kuvantunnistukseen ja kohteiden automaattiseen lukitsemiseen. Toinen on navigointi”, Belousov sanoi RBC:n mukaan.
Venäjän puolustusministerin mukaan neuroverkkoja koulutetaan jatkuvasti, ja tätä varten maahan rakennetaan datakeskuksia. Hänen mukaansa puolustushallinnolla on myös käytössään keskitetty tietojärjestelmä, johon kerätään tietoa kaikilta sotilasryhmityksiltä.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tekoälyä myös ilmatorjuntaan
Belousovin mukaan tekoälyä ollaan ottamassa käyttöön myös Venäjän ilmatorjuntajärjestelmissä. Kyse on hänen mukaansa yhdestä seitsemästä hankkeesta, jotka aiotaan toteuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä yhteistyössä siviiliyhtiöiden kanssa. Tuloksia odotetaan esiteltävän jo marraskuussa.
Venäjän johto on viime kuukausina korostanut tekoälyn merkitystä maan puolustukselle. Huhtikuussa presidentti Vladimir Putin sanoi, että Venäjän on kehitettävä omia tekoälyratkaisujaan kansallisen puolustuksen ja turvallisuuden turvaamiseksi.
Kohti autonomisempaa sodankäyntiä
Belousov ei lausunnossaan kertonut, tekeekö tekoäly lopullisen päätöksen aseen käytöstä vai jääkö tulenavauspäätös edelleen ihmiselle. Hänen kuvaamansa ominaisuudet – kohteiden tunnistaminen, automaattinen maalin lukitus ja itsenäinen navigointi – ovat kuitenkin keskeisiä teknologioita autonomisissa asejärjestelmissä.
Posi TV uutisoi kesäkuussa New Scientistin julkaisemasta raportista, jonka mukaan Ukrainassa oli testattu täysin autonomisia drooneja, jotka etsivät ja hyökkäsivät kohteisiin ilman reaaliaikaista yhteyttä operaattoriin. Tuolloin ukrainalaisen puolustusteollisuuden lähde kertoi lehden mukaan, että droonit olivat toimineet ilman ihmisen lopullista tulenavauspäätöstä.
Iranin presidentin Avoin kirje amerikkalaisille ja maailman ihmisille
Venäjän puolustusministerin tuoreet lausunnot eivät vahvista, että Venäjä käyttäisi vastaavanlaisia täysin autonomisia tappavia aseita. Ne osoittavat kuitenkin, että myös Venäjä kehittää järjestelmiä, joissa tekoäly saa yhä suuremman roolin kohteiden tunnistamisessa ja taistelukentän päätöksenteon tukemisessa.
Asiantuntijoiden mukaan tekoälyn lisääntyvä käyttö asejärjestelmissä on yksi modernin sodankäynnin merkittävimmistä kehityssuunnista. Samalla kansainvälinen keskustelu siitä, missä vaiheessa ihmisen on säilytettävä päätösvalta tappavan voiman käytöstä, jatkuu ilman sitovaa maailmanlaajuista sääntelyä.
