Aprillipäivää – kepposten, huumorin päivää vietetään. 1. huhtikuuta. Olennaista aprillipäivässä on hyväntahtoinen huijaaminen. Ihmiset tekevät toisilleen kepposia ja levittävät leikillisiä valheita, joiden tarkoitus on huvittaa. Perinteeseen kuuluu usein myös se, että huijauksen paljastuessa huudahdetaan “aprillia!”.
Aprillipäivään kuuluu myös perinneloruja: “Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!” Loru lausutaan huijauksen paljastuessa, ja sen tarkoitus on leikillisesti huomauttaa, että toinen meni halpaan.
Aprillipäivä ei ole virallinen juhlapäivä kalentereissa, mutta siitä huolimatta se on laajasti tunnettu ja vietetty monissa maissa. Päivän vaikutus perustuu yllätyksellisyyteen: kuka tahansa voi joutua pilan kohteeksi.
Aprillipäivän alkuperä ja historia
Aprillipäivän perinteen alkuperää ei tunneta, mutta yksi selitys liittyy 1500-luvun kalenteriin. Ranskassa kuningas Kaarle IX määräsi, että vuosi alkaa 1. tammikuuta. Aiemmin uuden vuoden alkua juhlittiin keväällä, maalis-huhtikuussa.
Ne, jotka jatkoivat vanhan tavan mukaan juhlimista tai eivät tienneet muutoksesta, saattoivat joutua pilkan kohteeksi. Heille esimerkiksi lähetettiin pilailumielessä kutsuja olemattomiin juhliin. Näin syntyi perinne tehdä kepposia juuri huhtikuun alussa.
Mutta aprillipäivän juuret voivat olla tätäkin vanhempia. Jo antiikin Roomassa vietettiin keväistä Hilaria-juhlaa, ja Intiassa Holi-juhlaan kuuluu iloinen hulluttelu. Kevääseen on liittynyt ilon, leikin ja normien hetkellisen rikkomisen perinne.
Aprillipäivä eri maissa
Englannissa piloja tehdään perinteisesti vain aamupäivällä. Ranskassa ja Italiassa huijauksen kohdetta kutsutaan “aprillikalaksi”, ja lapsilla on tapana kiinnittää paperinen kala toisen selkään huomaamatta.
Aprillipilat mediassa
Aprillipäivä näkyy myös mediassa. Suomessa sanomalehdet alkoivat julkaista aprillipiloja 1960-luvulla. Moni lehti piilottaa uutistensa joukkoon yhden keksityn jutun, jonka tarkoitus on viihdyttää lukijoita. Suomalaisissa sanomalehdissä aprillipilat ovat olleet valeuutisia, jotka näyttävät ensi silmäyksellä uskottavilta mutta sisältävät jonkin selvästi kummallisen tai mahdottoman väitteen. Lehdissä saatettiin kertoa suurista rakennushankkeista, kuten laivojen siirtämisestä tai mahdottomista projekteista, kuten vuorten rakentamisesta. Pilat kirjoitettiin vakavaan uutistyyliin, mikä teki niistä erityisen uskottavia.
Tunnettuja esimerkkejä ovat uutiset, joissa on väitetty esimerkiksi perunoiden kotikasvatuksen kieltämistä. Joskus pilat voivat olla harhaanjohtavia, ja osa ihmisistä voi uskoa ne todeksi. Vaikkakin nykypäivän informaatioviidakossa tämä on jo tavallista, eikä tavoite ole pila vaan huomio, klikkaukset ja raha.
Aprillipäivän merkitys nykypäivänä
Nykyaikana aprillipäivä on saanut uusia muotoja internetin ja sosiaalisen median myötä. Yritykset, uutissivustot ja yksityishenkilöt julkaisevat kekseliäitä pilauutisia ja tempauksia, jotka voivat levitä nopeasti.
Aprillipäivä muistuttaa huumorin merkityksestä arjessa, mutta myös kriittisestä ajattelusta. Kaikkea ei kannata uskoa suoraan, varsinkaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä.
Lopulta aprillipäivän ydin on yhteinen nauru – kunhan kepposet pysyvät hyväntahtoisina ja kaikkia kunnioittavina.
