Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pääsihteeri António Guterres on 28. tammikuuta 2026 lähettämässään kirjeessä kertonut YK:n joutuneen vakavaan likviditeettikriision ja olevan vaarassa ajautua “imminent financial collapse” – eli välittömään taloudelliseen romahdukseen ilman nopeaa muutosta. Kirje lähetettiin kaikille YK:n 193 jäsenvaltiolle, uutisoi Reuters.
Guterresin mukaan YK:n nykyinen rahoitustilanne on vakava, ja organisaatio voi käyttää rahavarantonsa loppuun jo kesän 2026 aikana, elleivät jäsenvaltiot maksa pakollisia maksujaan täysimääräisesti tai ellei rahoitussääntöjä uudisteta.
YK:n rahoitus perustuu jäsenvaltioiden pakollisiin maksuosuuksiin, jotka määräytyvät kunkin maan taloudellisen kapasiteetin mukaan. YK ilmoitti vuoden 2025 lopussa olevan ennätykselliset 1,57 miljardia dollaria maksamattomia maksuja, mikä heikentää järjestön kykyä toimia. YK:n talousongelma johtuu sekä maksujen viivästymisestä että siitä, että järjestön nykyiset säännöt vaativat käyttämättä jääneiden varojen palauttamista jäsenmaille Tämä vaikeuttaa budjetin toteuttamista entisestään.
Pääsihteeri ei kirjeessään nimennyt yksittäisiä maita vastuullisiksi, mutta tilanne koskee kaikkia jäsenvaltioita ja heidän maksuvelvollisuuksiaan.
YK:n perusrahoitus koostuu pakollisista jäsenmaksuista ja vapaaehtoisista maksuista. Pakolliset maksut kattavat YK:n säännöllisen budjetin ja rauhanturvaoperaatiot, kun taas vapaaehtoiset maksut liittyvät ohjelmiin, kuten UNICEF ja UN Women.
Jäsenvaltioiden maksujen viivästyminen heikentää YK:n kykyä toteuttaa tehtäviään. Rahoituksen niukkuus voi johtaa humanitaaristen ohjelmien, kehityshankkeiden ja rauhanturvaoperaatioiden supistamiseen, päivittäisten kulujen katkeamiseen ja henkilöstön palkkojen viivästymiseen. Maksujen puute heikentää myös luottamusta ja pakottaa järjestön tiukempiin rahoitus- ja meno-ohjeisiin, jolloin YK:n toiminta jatkuu vain rajallisesti ja priorisoidusti.
USA: n maksut myöhässä
Yhdysvallat, joka on perinteisesti YK:n suurin rahoittaja, on vuoden 2025 aikana vähentänyt sekä pakollisten että vapaaehtoisten maksujensa maksamista ja viivästyttänyt osan pakollisista maksuista. Tämä on yksi merkittävä tekijä YK:n taloudellisessa kriisissä.
YK:n tilastojen mukaan Yhdysvallat ei ole maksanut mitään säännöllisen budjetin maksuja vuodelta 2025 ja sillä on merkittäviä maksamattomia velkoja sekä säännöllisestä budjetista että rauhanturvaoperaatioiden budjetista.
Lisäksi vuoden 2025 aikana Yhdysvallat on leikannut ulkomaisen avun rahoitusta ja vähentänyt merkittävästi YK:n kautta kanavoitua humanitaarista ja kehitysapua, mikä on heikentänyt monien YK‑järjestöjen rahoituspohjaa. UN‑data osoittaa, että Yhdysvaltojen humanitaariset panostukset YK:lle putosivat noin 3,38 miljardiin dollariin vuonna 2025 Yhdysvaltojen oman raportin mukaan, mikä on selvästi alhaisempi kuin aiempina vuosina ennen rahoitusleikkauksia, kertoo Business Standard.
Suomen osuus YK:n budjetista 0,4%
Suomi osallistuu YK:n rahoitukseen sekä pakollisilla jäsenmaksuilla että vapaaehtoisilla maksuilla, joilla tuetaan eri YK-ohjelmia ja kehitysyhteistyötä. Suomen maksuosuus YK:n säännöllisestä budjetista on noin 0,4 prosenttia, mikä tarkoittaa useiden miljoonien eurojen vuosittaista panosta. Lisäksi Suomi kanavoi merkittäviä kehitysyhteistyörahoja YK:n alaisille järjestöille, kuten UN Womenille, UNFPA:lle ja UNICEFille, tukien erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä sekä humanitaarisia ohjelmia eri puolilla maailmaa.
Lisäksi Suomen Ulkoministeriön JPO (Junior Professional Officer) ‑ohjelma rahoittaa useita suomalaisten asiantuntijoiden työjaksoja YK:n eri toimielimissä vuosittain.
YK:n kansainvälisissä tehtävissä toimii suomalaisia asiantuntijoina, neuvonantajina ja UN Volunteer ‑ohjelman kautta toimivina vapaaehtoisina. Suomessa rahoitetaan UNV‑ohjelmaa, jonka kautta useita kymmeniä suomalaisia työskentelee vapaaehtoisina YK‑tehtävissä eri puolilla maailmaa. Vapaaehtoisille maksetaan päivärahaa tehtäväalueen kulujen kattamiseen, matkakulujen korvauksia, terveydenhuoltoa ja vakuutuksia sekä asumisen tukia.
Aikaisemmin suomalaiset, kuten Martti Ahtisaari, ovat olleet maailmanlaajuisesti tunnustettuja rauhanvälittäjiä, jotka ovat johtaneet merkittäviä neuvotteluja ja saaneet Nobel-palkintoja. Nykyisin suomalaisia ei ole kansainvälisissä rauhanprosessien johtotehtävissä, vaan toimivat ohjelmakohtaisesti asiantuntijoina ja operatiivisesti YK:ssa ja rauhanturvaohjelmissa.
YK vuodesta 1945
Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on kansainvälinen järjestö, jonka jäseninä ovat valtiot. Se perustettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan jälkeen korvaamaan Kansainliitoa. Perustamista ehdottivat USA, Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Kiina, jotka olivat sodan liittoutuneita suurvaltoja.
Päätökset YK:ssa tehdään jäsenvaltioiden suostumuksella Yleiskokouksessa ja turvallisuusneuvostossa, jossa pysyvät jäsenet voivat käyttää veto-oikeutta. YK:n rooli on koordinoiva: se tarjoaa foorumin kansainväliselle yhteistyölle, humanitaariselle avulle, kehitysyhteistyölle ja rauhanturvaoperaatioille sekä asettaa standardeja ja suosituksia.
Humanitääriset ohjelmat ja kehityshankkeet
YK toteuttaa humanitaarista apua konfliktialueilla, kuten Jemenissä, Syyriassa, Tigrayssa ja Afganistanissa. UNICEF ja WFP jakavat ruokaa, lääkkeitä ja suojaa pakolaisille. Kehityshankkeet Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa tukevat koulutusta, terveydenhuoltoa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä esimerkiksi UNDP:n ja UN Women- ohjelmien kautta, keskittyen infrastruktuurin, juomaveden ja sanitaation parantamiseen. Lisäksi YK:n ohjelmat pyrkivät vahvistamaan paikallisten yhteisöjen omavaraisuutta ja elinoloja, yhdistäen humanitaarisen avun ja pitkäaikaisen kehitystyön alueilla, joilla resurssit ja turvallisuus ovat puutteellisia.
YK:n rauhanturvaoperaatiot
YK:n rauhanturvaoperaatiot sijoittuvat konfliktialueille, joissa järjestö pyrkii turvaamaan rauhaa ja vakautta. Tärkeimmät menossa olevat operaatiot ovat Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malissa, Länsi-Saharassa, Haitissa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa (Darfur), Keski-Afrikan tasavallassa ja Libanonissa. Näiden operaatioiden rahoitus ja toiminta riippuvat jäsenvaltioiden maksujen ajantasaisuudesta.
Kuvassa: YK:n päämaja Head Quarters (vasemalla) New Yorkissa.
Toimittaja
Karl Beckenström
