Yhdysvallat suunnittelee vähentävänsä noin 200 työntekijää NATOn johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä Euroopassa. Eurooppalaisten viranomaisten mukaan päätös on lisännyt huolta siitä, kuinka sitoutunut Yhdysvallat on NATOon pitkällä aikavälillä, uutisoi EUToday.
Henkilöstövähennykset koskevat niitä NATOn yksiköitä, jotka vastaavat sotilaallisen toiminnan ja tiedustelun valvonnasta ja suunnittelusta. Ne eivät kohdistu Eurooppaan sijoitettuihin Yhdysvaltain joukkoihin.
Muutokset koskisivat Isossa-Britanniassa toimivaa NATOn tiedustelun yhteiskeskusta (NATO Intelligence Fusion Centre), Brysselissä sijaitsevaa liittouman erikoisjoukkojen komentoa sekä Portugalissa toimivaa STRIKFORNATO-yksikköä, joka vastaa merellisistä sotilasoperaatioista. Noin 400 yhdysvaltalaista työskentelee niissä NATO-yksiköissä, joita muutokset koskevat. Kun vähennyssuunnitelma toteutuu, Yhdysvaltojen henkilöstömäärä näissä yksiköissä vähenisi noin puoleen.
Vaikka vähennys on pieni verrattuna Yhdysvaltojen kokonaisjoukkoihin Euroopassa, päätöstä pidetään poliittisena signaalina. Euroopassa on tällä hetkellä noin 80 000 yhdysvaltalaissotilasta, joista suurin osa on sijoitettuna Saksaan. Silti sekä eurooppalaiset että yhdysvaltalaiset viranomaiset korostavat, että henkilöstöleikkaukset osuvat ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteet ovat muutenkin kireät.
Vähennysten taustoista ei ole annettu virallista selitystä. Päätös liittyy Yhdysvaltojen tavoitteeseen siirtää sotilaallisia ja strategisia resursseja enemmän läntiselle pallonpuoliskolle. Yhdysvaltojen linjana on nyt keskittyä omaan lähialueeseensa ja pienempään rooliin NATOn suunnittelussa ja yhteistyössä.
NATOn edustajan mukaan Yhdysvaltojen henkilöstömuutokset eivät ole epätavallisia ja että Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on yhä suuri. Hänen mukaansa NATO ja Yhdysvallat ovat tiiviissä yhteydessä puolustusvalmiuteen liittyvissä asioissa, eikä liittouman pelote- ja puolustuskyky ole vaarantunut.
Grönlanti-kiista ja tulliuhat kasvattavat jännitteitä Euroopassa
Henkilöstöpäätös osuu aikaan, jolloin diplomaattiset jännitteet liittolaisten välillä ovat kasvaneet. Presidentti Donald Trump on toistuvasti pitänyt esillä Grönlannin hankkimista Yhdysvalloille ja liittänyt kiistaan tullitoimia Euroopan maita vastaan. Euroopassa on keskusteltu vastatoimista, mikäli Yhdysvallat toteuttaa uusia korkeita tullimaksuja.
Grönlantiin liittyvä kiista vaikuttaa Euroopan turvallisuus- ja talouspolitiikkaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut, että EU valmistelee toimia arktisen alueen turvallisuuden vahvistamiseksi, mutta korostanut, että Tanskan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus eivät ole neuvoteltavissa.
Mahdolliset kauppakiistat huolestuttavat myös talouselämää. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että Yhdysvaltojen tullit voisivat vähentää vientiä merkittävästi, erityisesti elektroniikka- ja metalliteollisuudessa. Trumpin uhkaamat tullit ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta.
Yhdysvallat haluaa Euroopan maiden ottavan suuremman vastuun NATOssa
Jo aiemmin Pentagon oli ilmoittanut eurooppalaisille liittolaisille, että Yhdysvallat haluaa Euroopan maiden ottavan suuremman vastuun NATOn tavanomaisesta puolustuksesta vuoteen 2027 mennessä. Tämä koskisi muun muassa tiedustelua ja ohjuspuolustusta. Eurooppalaisten viranomaisten mukaan aikataulu on epärealistinen.
Washington Postin mukaan osa Yhdysvaltojen tehtävistä saatetaan siirtää muille NATOn toimijoille, jotta toiminta ei häiriinny liikaa. Samalla on varoitettu, että henkilöstövähennykset voivat pitkällä aikavälillä heikentää osaamista, jos yhdysvaltalaisia upseereita ja asiantuntijoita toimii liittouman tehtävissä aiempaa vähemmän. Sotilaallisesti henkilöstövähennysten vaikutus NATOn toimintaan on todennäköisesti rajallinen.
Suomen vahva luottamus NATOon muutoksessa
Kotimaisessa mediassa ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on ollut vahva luottamus Yhdysvaltoihin sekä sen rooliin Euroopan ja Suomen turvallisuuden takaajana. Suomen nopea NATO-jäsenyys perustui arvioon Yhdysvaltojen pysyvästä sitoutumisesta liittokuntaan ja sen luomaan pelotteeseen. Yhdysvaltoja on pidetty NATOn selkärankana, johon myös Suomen oma puolustusratkaisu liittyä NATOon nojasi. Sanna Marinin ja Niinistön ja muiden poliitikkojen johdolla Suomi liitettiin NATOon ilman kansanäänestystä, joka ei Kaikkosen mukaan ”ollut tarpeellista”. Osa kansalaisista kannatti Suomen perinteistä puolueetonta ja neutraalia ulkopoliittista linjaa turvallisuuden takeena sotilasliitto NATO jäsenyyden sijasta.
Yhdysvaltojen painopisteen siirtyminen ja mahdollinen vetäytyminen NATO-yhteistyöstä herättävät kysymyksiä myös Suomessa. Keskustelussa on alettu pohtia, kuinka nopeasti turvallisuuspoliittinen tilanne voi muuttua ja miten äkillisesti suurvaltojen linjaukset voivat vaihtua ilman selkeää ennakkovaroitusta. Suomen näkökulmasta muutos korostaa tarvetta seurata Yhdysvaltojen politiikkaa entistä tarkemmin ja vahvistaa samalla Euroopan omaa puolustuskykyä.
Toimittaja
Karl Beckenström
