Yli 1,5 miljoonaa suomalaista koskevat vuokra-asumisen lakimuutokset tulevat voimaan lokakuussa. Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää vuokrasuhteita, nopeuttaa häiriötilanteisiin puuttumista ja reagoida muun muassa lyhytaikaisen majoitustoimintaan. Lakimuutos mahdollistaa vuokrasopimuksen purkamisen ilman irtisanomisaikaa.
Vakavista tai toistuvista häiriöistä voidaan antaa sähköinen varoitus, ja uusien rikkomusten seurauksena vuokrasopimus voidaan tietyissä tilanteissa purkaa aiempaa nopeammin.
Lyhytvuokrauksen ongelmat
Lyhytvuokrauksen (kuten Airbnb vuokrauspalvelu) aiheuttamista häiriöistä on käyty julkista keskustelua Suomessa. Lyhytaikainen vuokraaminen on ajoittain aiheuttanut taloyhtiöissä häiriöitä, kuten lisääntynyttä vaihtuvuutta ja meluista juhlintaa. Lakimuutoksen on arvioitu selkeyttävän taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua toistuvaan lyhytvuokraukseen, jos se häiritsee vakioasukkaiden elämää tai on ristiriidassa yhtiön järjestyssääntöjen kanssa.
Asuntopulaa Euroopan suurkaupungeissa -lyhytvuokraus nostaa vuokria
Normaali elämä juhlineen kuuluu asumiseen
Julkisessa keskustelussa on noussut huoli, että, tavallista asumista ja elämää ryhdytään pitämään häiriökäyttäytymisenä, mikä on yksilön vapautta rajoittava asia.
Syntymäpäiväjuhlat, valmistujaiset tai sosiaalinen elämä ja illanvietot ovat osa normaalia elämää ja asumista. Asunnossa tulee voida elää elämää ja viettää juhliakin kohtuullisesti ilman pelkoa siitä, että yksittäinen melutilanne johtaisi varoitukseen tai pahimmillaan oman kodin menettämiseen.
Asumiseen kuuluu myös arkinen elämä ympäri vuorokauden. Yöllinen suihkussa käynti, ruu’an laitto, vessan käyttö, itkevän vauvan hoitaminen tai vuorotyötä tekevän kotiin saapuminen eivät oikeuskäytännön mukaan ole häiriöitä, vaan normaalia asumista. Lakimuutos ei muuta tätä periaatetta.
On kuitenkin odotettavaa, että kynnys madaltuu häiriöilmoituksiin lakimuutoksen myötä, niillä on nopeammat ja vakavammat seuraukset.
Ratkaisevaa on kuitenkin häiriön toistuvuus, vakavuus ja kokonaisarviointi. Yksittäinen poikkeustilanne ei yleensä yksin riitä vuokrasuhteen päättämisen perusteeksi. Tapauskohtaiseksi tulkinnanvaraisuudeksi jää kuitenkin kysymys: Missä kulkee normaalin asumisen ja häiritsevän toiminnan raja?
Yksityisyydensuoja herättää kysymyksiä
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin myös yksityisyydensuoja. Osa vuokralaisista pelkää, että sähköisten varoitusten käyttöönotto madaltaa kynnystä puuttua ihmisten kotona tapahtuvaan normaaliin elämään, mikä kaventaa yksilönvapautta.
Kodin on perinteisesti katsottu olevan paikka, jossa ihmisellä on vahva oikeus yksityisyyteen ja yksityiseen elämään. Samalla jokaisella asukkaalla on velvollisuus ottaa huomioon myös naapureiden kotirauha.
Monien oikeusoppineiden mukaan juuri näiden kahden perusoikeuden – yksityisyyden ja kotirauhan – välinen tasapaino ratkaisee, miten lakia käytännössä tullaan soveltamaan.
Kuluttajaliitto arvioi lausunnossaan, että lakiesitys sisältää useita myönteisiä uudistuksia, mutta muutosten vaikutukset painottuvat vuokranantajien eduksi. Liitto esittää muutoksia vuokralaisten aseman tasapainottamiseksi.
Mielipiteet jakautuvat
Julkisessa keskustelussa osa pitää uudistusta tarpeellisena keinona puuttua nopeasti jatkuvaan häiriköintiin, joka voi heikentää koko talon asumisviihtyvyyttä ja rauhaa.
Esimerkiksi lyhytaikaisen Airbnb-tyyppisen majoituksen sääntöjä kiristetään, mikä voi vähentää taloyhtiöiden häiriöitä. Myös tupakoimattomuuden oletus uusissa vuokrasopimuksissa saa laajaa kannatusta.
Lisäksi vuokravakuus on tarkoitus palauttaa nykyistä nopeammin vuokrasuhteen päättyessä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) toteaa, että vuokravakuus tulisi palauttaa mahdollisimman nopeasti vuokrasuhteen päätyttyä ja huomauttaa, että sääntelyssä on syytä säilyttää tasapaino vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksien välillä
Toisaalta on esitetty huolta siitä, että laki lisää epävarmuutta ja voi heikentää vuokralaisten asemaa suhteessa vuokranantajiin.
Vuokrasuhteen purkaminen ei tapahdu pelkän yksittäisen valituksen perusteella. Jos asia etenee oikeudelliseen käsittelyyn, väitteille on oltava näyttöä, ja tuomioistuimet arvioivat tapauskohtaisesti, onko kyse ollut todellisesta häiriöstä vai tavanomaisesta asumisesta.
Missä kulkee raja tavallisen elämän ja naapureita kohtuuttomasti häiritsevän toiminnan välillä? Lain tavoitteena tulisi olla puuttuminen todelliseen, jatkuvaan häiriköintiin – ei siihen, että ihmiset elävät normaalia elämäänsä, johon kuuluvat myös satunnaiset juhlat, perhejuhlat ja muut tavalliset kodin hetket ja äänet, myös teini-iäisten illanvietot.
Hallitus esittää perustuslain muutosta: kotirauhan ja viestinnän suojaa halutaan kaventaa
Lakimuutos antaa lisää työkaluja ja valtaa talonyhtiöille
Lakimuutos voi lisätä taloyhtiöiden toimijoiden vaikutusvaltaa asumiseen liittyvissä ristiriidoissa ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Jo nykyisinkin joissakin taloyhtiöissä puututaan liian herkästi ja tiukasti asukkaiden elämään, ja uuden sääntelyn pelätään madaltavan kynnystä varoitusten antamiseen ja siten kodin menettämiseen.
Haastatellun vuokralaisen mukaan taloyhtiöiden tulkinnanvarainen vallankäyttö aiheuttaa jo nykyisellään kohtuuttomia ja ahdistavia tilanteita asukkaille. Hän kertoo taloyhtiöstä, jossa yli 20 vuotta asunut perhe sai varoituksen ja joutui häädöllä ja asunnon haltuunotolla vihjailun kohteeksi sen jälkeen, kun perheen teinipojan ystävät ajoivat pyörällä epähuomiossa kukkakylvöjen yli, vaikka kukkapenkissä ei kasvanut mitään. Haastateltava kertoi, että taloyhtiön edustaja lähetteli useana viikonloppuna ja jopa sunnuntaisin perheelle aggressiivisen vihaisia viestejä, jossa kerrottiin häädön mahdollisuudesta, mikäli kukkapenkkien ja talonyhtiön ”omaisuuden tahallinen tuhoaminen” jatkuisi. Nuorten tapaamiset pihalla ja pyörällä ajelu aitaamattomalla nurmikkoaluella tulkittiin yksioikoisesti tahallisena vahingontekona ja omaisuuden tuhoamisena. Haastateltava kertoo myös, kuinka viesteissä mentiin henkilökohtaisuuksiin ja puhuttiin, että perheen teinipoika ”tuhoaa tulevaisuuttaan”-
Talonyhtiön edustajan toiminta aiheutti perheelle vakavaa ahdistusta, stressiä ja turvattomuuden tunnetta ja pelkoa kodin menettämisestä. Perhe harkitsi jopa rikosilmoituksen tekemistä häirinnästä. Samassa talonyhtiössä asuva henkilö arvosteli talonyhtiön edustajan epäasiallista toimintaa, ja sanoi että ”talonyhtiön kuuluu olla asukkaita varten, eikä toisinpäin”.
Haastateltava arvioi lakimuutoksen antavan talonyhtiöille lisää valtaa ja uusia keinoja tulkinnanvaraisuuteen.
