Puolet maailman suurimmista kaupungeista kärsii vakavasta veden niukkuudesta
Uusi analyysi paljastaa, että puolet maailman sadasta suurimmasta kaupungista sijaitsee alueilla, joilla veden niukkuus on vakavalla tasolla, uutisoi Guardian.
Veden niukkuus syntyy, kun julkinen vesihuolto ja teollisuus käyttävät vettä yhtä paljon kuin alueella on käytettävissä. Taustalla ovat usein huono vedenhallinta ja jonkin verran myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Kartoituksen mukaan Peking, New York, Los Angeles, Rio de Janeiro ja Delhi kärsivät äärimmäisestä veden niukkuudesta, kun taas Lontoo, Bangkok ja Jakarta luokitellaan korkeasti kuormitetuiksi.
Satelliittien kuvaamat tiedot NASA GRACE -projektista näyttävät, että monet Aasian kaupungit, kuten Chennai, Teheran ja Zhengzhou, kuivuvat voimakkaasti, kun taas Tokio, Lagos ja Kampala ovat ”kosteutuvia”.
Teheran on kuuden vuoden kuivuuden jälkeen lähellä niin kutsuttua “päivä nolla” -tilannetta, jolloin kaupunki voisi jäädä täysin ilman vettä. Myös Kapkaupunki ja Chennai ovat olleet lähellä vastaavaa veden puutteen nollapistettä.
YK: maailmassa veden “konkurssitila” liikakäytön takia
YK on ilmoittanut, että maailma on siirtynyt veden “konkurssitilaan”, jossa joidenkin alueiden vesivarojen heikkeneminen on pysyvää.
Professori Kaveh Madani (YK) muistuttaa: “Huono vedenhallinta on usein pääsyy veden niukkuuteen, ja ilmastonmuutos harvoin yksin vastuussa. Ilmastonmuutos on kuin taantuma huonon hallinnan päällä.”
Maailmanpankin mukaan maailman makean veden varantoja kuluu vuosittain niin paljon, että se vastaa 280 miljoonan ihmisen vuotuista veden tarvetta. (World Bank, 2025). Vähentyminen koskee suuria jokialueita kaikilla mantereilla.
Englannissa julkisen vesihuollon arvioidaan vaativan vuoteen 2055 mennessä päivittäin viisi miljardia litraa lisää vettä. Iso-Britannian hallitus julkaisi tiistaina vesihuollon ohjeistuskirjan, joka sisältää muun muassa uuden pääinsinöörin roolin, vesilaitosinfrastruktuurin “MOT-tarkastukset” ja uuden vesiviranomaisen valtuudet. Pohjavesivarat tarjoavat mahdollisuuden ilmastokestävään vesihuoltoon, mutta ilman parempaa hallintaa tulevaisuuden veden saanti vaarantuu.
Suomi on vesirikas maa, mutta teollisuus kuluttaa paljon vettä
Suomessa vesitilanne on päinvastainen kuin monessa muussa maassa. Keskimääräinen suuri sademäärä ja laajat pohjavesivarannot takaavat luotettavan veden saannin. Vaikka Suomi onkin vesirikas, kesät voivat muuttua kuivemmiksi, ja kuivuusjaksoja esiintyy yhä useammin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa maaperän kuivuus voi ajoittain vaikuttaa vesihuollon jakeluun, mikä vahvistaa tarvetta ennakoivalle vedenhallinnalle. Asiantuntijat korostavat, että jatkuva seuranta ja tehokas vedenhallinta ovat tarpeen, jotta veden käyttö pysyy kestävällä tasolla myös tulevaisuudessa.
Väestönkasvu on maltillista eikä uhkaa vedensaantia, mutta teollisuuden ja energiantuotannon vedenkulutus voi kasvaa tulevaisuudessa. Toistaiseksi kotitalouksien sekä teollisuuden vedenkulutus on ollut hallittua. Uudet rakennettavat datakeskukset kuluttavat paljon vettä jäähdytykseen, ja niiden rakentaminen lisää paikallisesti vedenkäyttöä merkittävästi.
Kaivostoiminta käyttää suuria määriä vettä esimerkiksi malmin käsittelyssä, pumppauksessa ja jäähdytyksessä, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että kaivosten vaikutukset voivat muuttaa paikallisia vesivaroja sekä määrällisesti että laadullisesti. Litiumin tuotanto voi vaatia paljon vettä ja voivat alentaa pohjaveden tasoa ja vaikuttaa ympäristöön.
Tutkimus Talvivaaran (nykyisin Terrafame) alueella osoittaa, että kaivoksen veden käyttö on muuttanut järvien vesien laatua ja eliöstöä.
Lähteet: Helsingin yliopisto Tilastokeskus YK Guardian
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
