Vesipulaa maailman suurimmissa kaupungeissa

Puolet maailman suurimmista kaupungeista kärsii vakavasta veden niukkuudesta

Uusi analyysi paljastaa, että puolet maailman sadasta suurimmasta kaupungista sijaitsee alueilla, joilla veden niukkuus on vakavalla tasolla, uutisoi Guardian.

Veden niukkuus syntyy, kun julkinen vesihuolto ja teollisuus käyttävät vettä yhtä paljon kuin alueella on käytettävissä. Taustalla ovat usein huono vedenhallinta ja jonkin verran myös ilmastonmuutoksen vaikutus. Kartoituksen mukaan Peking, New York, Los Angeles, Rio de Janeiro ja Delhi kärsivät äärimmäisestä veden niukkuudesta, kun taas Lontoo, Bangkok ja Jakarta luokitellaan korkeasti kuormitetuiksi.

Satelliittien kuvaamat tiedot NASA GRACE -projektista näyttävät, että monet Aasian kaupungit, kuten Chennai, Teheran ja Zhengzhou, kuivuvat voimakkaasti, kun taas Tokio, Lagos ja Kampala ovat ”kosteutuvia”.

Teheran on kuuden vuoden kuivuuden jälkeen lähellä niin kutsuttua “päivä nolla” -tilannetta, jolloin kaupunki voisi jäädä täysin ilman vettä. Myös Kapkaupunki ja Chennai ovat olleet lähellä vastaavaa veden puutteen nollapistettä.

YK: maailmassa veden “konkurssitila” liikakäytön takia

YK on ilmoittanut, että maailma on siirtynyt veden “konkurssitilaan”, jossa joidenkin alueiden vesivarojen heikkeneminen on pysyvää.

Professori Kaveh Madani (YK) muistuttaa: “Huono vedenhallinta on usein pääsyy veden niukkuuteen, ja ilmastonmuutos harvoin yksin vastuussa. Ilmastonmuutos on kuin taantuma huonon hallinnan päällä.”

Maailmanpankin mukaan maailman makean veden varantoja kuluu vuosittain niin paljon, että se vastaa 280 miljoonan ihmisen vuotuista veden tarvetta. (World Bank, 2025). Vähentyminen koskee suuria jokialueita kaikilla mantereilla.

Englannissa julkisen vesihuollon arvioidaan vaativan vuoteen 2055 mennessä päivittäin viisi miljardia litraa lisää vettä. Iso-Britannian hallitus julkaisi tiistaina vesihuollon ohjeistuskirjan, joka sisältää muun muassa uuden pääinsinöörin roolin, vesilaitosinfrastruktuurin “MOT-tarkastukset” ja uuden vesiviranomaisen valtuudet. Pohjavesivarat tarjoavat mahdollisuuden ilmastokestävään vesihuoltoon, mutta ilman parempaa hallintaa tulevaisuuden veden saanti vaarantuu.

Suomi on vesirikas maa, mutta teollisuus kuluttaa paljon vettä

Suomessa vesitilanne on päinvastainen kuin monessa muussa maassa. Keskimääräinen suuri sademäärä ja laajat pohjavesivarannot takaavat luotettavan veden saannin. Vaikka Suomi onkin vesirikas, kesät voivat muuttua kuivemmiksi, ja kuivuusjaksoja esiintyy yhä useammin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa maaperän kuivuus voi ajoittain vaikuttaa vesihuollon jakeluun, mikä vahvistaa tarvetta ennakoivalle vedenhallinnalle. Asiantuntijat korostavat, että jatkuva seuranta ja tehokas vedenhallinta ovat tarpeen, jotta veden käyttö pysyy kestävällä tasolla myös tulevaisuudessa.

Väestönkasvu on maltillista eikä uhkaa vedensaantia, mutta teollisuuden ja energiantuotannon vedenkulutus voi kasvaa tulevaisuudessa. Toistaiseksi kotitalouksien sekä teollisuuden vedenkulutus on ollut hallittua. Uudet rakennettavat datakeskukset kuluttavat paljon vettä jäähdytykseen, ja niiden rakentaminen lisää paikallisesti vedenkäyttöä merkittävästi.

Kaivostoiminta käyttää suuria määriä vettä esimerkiksi malmin käsittelyssä, pumppauksessa ja jäähdytyksessä, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että kaivosten vaikutukset voivat muuttaa paikallisia vesivaroja sekä määrällisesti että laadullisesti. Litiumin tuotanto voi vaatia paljon vettä ja voivat alentaa pohjaveden tasoa ja vaikuttaa ympäristöön.

Tutkimus Talvivaaran (nykyisin Terrafame) alueella osoittaa, että kaivoksen veden käyttö on muuttanut järvien vesien laatua ja eliöstöä.

 

Lähteet: Helsingin yliopisto Tilastokeskus YK Guardian

 

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu 2

  1. Saku Haapsaari
    On tärkeää ettei ulkomaisia kaivosyhtiöitä päästetä ryöstämään Suomen arvokasta vettä ja luontoa, kuten on nähty ne ottaa voitot ja jättää sotkut veronmaksajien harteille.
    1. Karl Beckenstrom
      Suomessa metallikaivostoiminta on voimakkaasti ulkomaalaisomistuksessa: arviolta 75–90 % kaivoksista on ulkomaalaisten yhtiöiden hallussa. Suomalaisia omistajia on vain harvoissa kaivoksissa, ja merkittäviä tuotantolaitoksia, kuten Kemi ja Terrafame, on vähän.

      Keliber – Kaustinen & Kokkola, litiumin kaivuu ja litiumhydroksidin jalostus: 79,8 % omistaja eteläafrikkalainen kaivosyhtiö Sibanye‑Stillwater. Ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa litiumkemiantehtaalle myönnetty Länsi‑ ja Sisä‑Suomen aluehallintovirastosta (ympäristöluvat ja tuotanto‑aloituslupa) Kokkolan suurteollisuusalueelle.

      AA Sakatti Mining – Sodankylä, monimetallikaivos (kupari, nikkeli, koboltti, platinum): omistaja Anglo American Plc (Britanniasta). EU:n komissio myönsi hankkeelle “Strategic Project” ‑statuksen EU:n kriittisten raaka‑aineiden asetuksen nojalla (CRMA), mikä tukee lupaprosessien etenemistä. Varsinaiset kaivosluvat ovat vielä vireillä, ja Tukes on ollut myöntämässä malminetsintälupia, joiden käsittelyä on myös hallinto‑oikeus käsitellyt oikeudessa ympäristökysymysten vuoksi.

      Köyhäjoki litium‑etsintä – Keski‑Pohjanmaan alue, litiumin malminetsintä: omistaja Resource Mining Corporation Ltd (kanadalainen/yhtiöryhmä). Tukes on myöntänyt malminetsintälupia alueelle. (Ei vielä kaivoslupaa)

      Kevitsan kaivos – Sodankylä, Lappi
      Monimetallikaivos (nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium, kulta). Omistaja on ruotsalainen Boliden AB

      Kittilän kaivos (Suurikuusikko) – Kittilä, Lappi
      Euroopan suurin kultakaivos. Omistaja on kanadalainen Agnico Eagle Mines Limited (toimii Suomessa Agnico Eagle Finland Oy:n kautta).

      Koivu‑kaivos – Keski‑Pohjanmaa
      Tiiminiittikaivos (titaani). Omistaja on Cove Resources (ulkomainen yhtiö).

      European Energy Metals – Pohjois‑Suomi (useita varauksia)
      Litium‑ ja kulta‑etsintäalueet (ei vielä tuotantokaivoksia). Omistaja European Energy Metals (k

      Lisäksi useita pienempiä ulkomaisten yhtiöiden malminetsintä‑projekteja (esim. litium‑ ja kultahankkeet) eri puolilla Suomea, joita hallinnoivat ulkomaiset yritykset (Kanada, Belgia, Saksa ym.),kanadalainen pörssiyhtiö.

      Suomalaiset kaivokset:


      Elijärven kaivos (Kemi) – kromi (Outokumpu Chrome Oy).

      Terrafame / Talvivaara (Sotkamo) – nikkeli, sinkki, kupari, koboltti (Terrafame Oy, suomalaisempi omistus).

      Pampalo & Hosko (Ilomantsi) – kultakaivoksia (Endomines Finland Oy).

      Pyhäsalmi kaivos (Pyhäjärvi) – monimetallit (tuotanto päättymässä/sopeutumassa tutkimuskäyttöön).

Luitko jo nämä?

Näkökulma: Vihdoin Suomi uhmaa EU:ta

Suomea on usein kehuttu EU:n mallioppilaaksi, varsinkin kartellimedian artikkeleissa. Mallioppilas Suomi on saanut kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat. Suomalaisissa tuomioistuimissa on myös nähty, kuinka EU-oikeutta sovelletaan silloin, kun se sopii tuomioon, ja jätetään viemättä EU-tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun se ei sovi. Paras esimerkki on WinCapita. Vantaan käräjäoikeus nojasi tuomiossaan EU:n sähkökauppadirektiiviin. […]

Näkökulma 4 t sitten

Jari Halonen: ”Keskusta varastettiin Suomen omistajien etupuolueeksi”

Taiteilija Jari Halonen esittää Posi TV:n Ilkka Tiaisen haastattelussa kovia väitteitä keskustapuolueen taustalla vaikuttaneista taloudellisista eturyhmistä. Halosen mukaan Jari Sarasvuolla ja Perheyritysten liitolla on ollut merkittävä rooli Matti Vanhasen ja Juha Sipilän poliittisilla urilla. Halosen mukaan keskustapuolue alkoi jo vuosikymmeniä sitten etääntyä perinteisestä maaseudun etujen puolustamisesta ja muuttua suurten omistajien etuja ajavaksi puolueeksi. ”Todellisuudessa keskusta […]

Haastattelut 10 t sitten

Presidentin kansainvälistymispalkinto Bovaer-kohussa ryvettyneelle Valiolle

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt vuoden 2026 kansainvälistymispalkinnon muun muassa Valiolle, joka joutui aiemmin tänä vuonna keskeyttämään kiistellyn Bovaer-rehulisäaineen käyttökokeilun. Palkitsemisessa painotetaan kansainvälisen menestyksen lisäksi vastuullisuutta, vaikka Bovaerin turvallisuuteen liittyvä eurooppalainen arviointi on edelleen kesken. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on palkinnut Valion vuoden kasvuyrityksenä. Asiasta kertoi Business Finland keskiviikkona 18. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa. Valion […]

Kotimaa 12 t sitten