Venäjä tuomitsee Israelin ja Yhdysvaltojen iskut Iraniin – Putin vaatii välitöntä tulitaukoa ja diplomatiaa

Venäjä on tuominnut Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskut Iranin kohteisiin, jotka Kremlin mukaan ovat laittomia, provosoituja ja vaarallisia. Presidentti Vladimir Putin on todennut, että voimankäyttö ei ratkaise Lähi‑idän ongelmia. Putin on vaatinut välitöntä tulitaukoa jännitteiden hillitsemiseksi. Putin keskusteli Iranin presidentin kanssa ja ilmaisi myötätuntonsa iranilaisille siviiliuhreille sekä Iranin johdolle, samalla korostaen, että diplomatia on ainoa kestävä ratkaisu alueen kriisiin.

Kremlin mukaan Yhdysvallat on käyttänyt väkivaltaa Irania kohtaan väärillä perusteilla ja että lännen puheet vallankumouksesta tai omavaltaisista muutoksista Iranissa ovat tekopyhiä ja vaarallisia. Venäjän mukaan diplomatian näkökulma on tärkeä alueellisen rauhan ja konfliktin hillitsemisen kannalta.

Putin on lisäksi kritisoinut Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäyksiä Lähi-Idän alueen vakauden vaarantamisena. Kremlin mukaan hyökkäykset eivät edistä Lähi‑idän rauhaa, vaan lisäävät sotilaallista jännitettä ja pakottavat Irania puolustautumaan, mikä voi johtaa eskalaatioon.

Venäjä peräänkuuluttaa diplomaattista lähestymistä

Kremlin mukaan kaikki osapuolet tulisi saattaa neuvottelupöytään, ja voimankäyttöä tulee välttää. Venäjän viesti on selkeä: vain diplomaattinen lähestymistapa voi tuoda pysyvän ratkaisun Lähi‑idän konfliktiin – kaikkien osapuolten tulisi pidättäytyä provokaatioista ja hakeutua neuvotteluihin. Putin on korostanut, että Venäjä on valmis tarjoamaan välityspalveluita ja diplomaattista tukea, mutta ilman suoria sotilaallisia sitoumuksia. Venäjä tarjoaisi myös mahdollisuuden helpottaa kansainvälistä vuoropuhelua ja turvaa neuvotteluosapuolille ja tukea rauhanomaisia ratkaisuja, mikäli osapuolet sitoutuvat dialogiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, kertoo Business Standard.

Kysyntä kasvanut  Venäjän öljylle ja maakaasulle

Venäjä on myös huomauttanut, että konfliktin kärjistyminen on lisännyt kysyntää venäläiselle energialle. Sota on johtanut merkittävään kysynnän kasvuun Venäjän öljylle ja maakaasulle globaaleilla markkinoilla. Konflikti on häirinnyt merkittävästi öljyn ja nesteytetyn maakaasun (LNG) toimituksia ja erityisesti Persianlahden kautta kulkevaa liikennettä, mikä on poistanut noin viidesosan maailman öljyn ja kaasun toimitusreiteistä. Tämän seurauksena useat maat – erityisesti Intia ja Kiina – ovat lisänneet venäläisen energian ostamista.

 

Mainos
Mainos

Toimittaja

H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

 

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodasta huolimatta

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan seurauksena, kertoo Huoltovarmuuskeskus tuoreessa tilannearviossaan. Viraston mukaan polttoaineiden ja viljan saatavuus on Suomessa tällä hetkellä hyvä, vaikka konfliktin pitkittyminen voi lisätä paineita erityisesti raaka-aineiden ja tuotantopanosten osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sodan vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä yritysten kustannuksissa. Polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet, mutta varsinaisia saatavuusongelmia ei […]

Kotimaa 1 t sitten

EU suunnittelee alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää 16.4. EU-johtajien videokokouksen, jossa käsitellään  yhteistä linjaa alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi. Kokoukseen osallistuu EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä useita jäsenmaiden pääministereitä, kuten Espanjan Pedro Sánchez, kertoo Reuters. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa EU-tason koordinaatiota, jotta jäsenvaltiot etenisivät rajoituksissa yhtenäisesti. Macronin toimiston mukaan tavoitteena on myös nopeuttaa Euroopan komission […]

Eu 2 t sitten

Slovenian parlamentin puhemies ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Slovenian parlamentin puhemies Zoran Stevanović aikoo edistää kansanäänestyksen järjestämistä maan Nato-jäsenyydestä. Stevanović katsoo, että kansalaisten tulisi saada suoraan päättää, jatkaako Slovenia jäsenyyttään NATOssa vaiko eroaa siitä. Stevanovićin mukaan asia liittyy kansalliseen päätösvaltaan ja siihen, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa ohjata. Hänen mukaansa Slovenian ei tulisi olla riippuvainen ulkopuolisista päätöksentekorakenteista, vaan sen tulisi pystyä […]

2 t sitten