Unkarin parlamentti hyväksyi maanantaina perustuslakimuutoksen, joka lopettaa presidentti Tamás Sulyokin toimikauden. Päätös on osa pääministeri Péter Magyarin johtaman Tisza-puolueen muutosohjelmaa. Tisza voitti kevään 2026 parlamenttivaalit ja päätti Viktor Orbánin sekä Fidesz-puolueen 16 vuotisen valtakauden Unkarissa.
Pääministeri Magyar on perustellut muutosta sillä, että istuva presidentti Sulyok edustaa Orbánin valtajärjestelmää, eikä ole riippumaton presidentti. Magyar on kutsunut Sulyokia aiemmin Orbánin ”sätkynukeksi”.
Hallituksen mukaan tavoitteena on purkaa Orbánin valtakauden vallankäytön rakenteita ja toteuttaa vaaleissa luvatut institutionaaliset muutokset. Kannattajien mielestä kahden kolmasosan enemmistö antaa hallitukselle presidentin syrjäyttämiseen demokraattisen mandaatin.
Perustuslakimuutos astuisi voimaan presidentin allekirjoituksella. Jos presidentti Sulyok ei allekirjoita lakia viiden päivän kuluessa, hallitus on ilmoittanut käynnistävänsä presidentin viraltapanomenettelyn. Parlamentti valitsisi uuden presidentin siihen saakka, kunnes uusi perustuslaki tulee voimaan ja enintään viiden vuoden toimikaudeksi, Reutersin mukaan.
Presidentti ei voi estää perustuslain muuttamista
Unkarin presidentin tehtävät ovat pääosin muodollisia, eikä presidentti voi estää parlamentin hyväksymää perustuslain muutosta. Istuva presidentti Sulyok ei ole ilmoittanut eroavansa, vaan on pyytänyt Euroopan neuvoston alaisen Venetsian komission lausuntoa sille, ovatko hallituksen lakimuutokset eurooppalaisten oikeusvaltioperiaatteiden mukaisia. Komissio ei ole vielä antanut asiassa lausuntoaan.
Perustuslakimuutos on jakanut mielipiteitä niin Unkarissa kuin Euroopassakin. Hallituksen kannattajien mukaan uudistukset ovat tarpeen, jotta Orbánin pitkän valtakauden aikana syntyneitä vallankäytön rakenteita voidaan purkaa, hallinnon läpinäkyvyyttä lisätä ja Unkarin suhteet Euroopan unioniin palauttaa.
Viktor Orbánin johtaman Fidesz-puolueen kansanedustajat boikotoivat parlamentin istuntoa, jossa perustuslain muutos hyväksyttiin. Samalla Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Gergely Gulyás ilmoitti eroavansa tehtävästään vastalauseena uudistukselle. Presidentin syrjäyttäminen kesken toimikauden, perustuslain nopea muuttaminen sekä laajat henkilövaihdokset valtionhallinnossa nähdään vallan keskittämisenä uudelle poliittiselle enemmistölle.
Perustuslakimuutokseen ovat puuttuneet myös kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Human Rights Watch on arvioinut, että presidentin erottamismenettely muistuttaa juuri niitä käytäntöjä, joista Victor Orbánin hallintoa arvosteltiin. Amnesty International huomautti, että presidentillä tulee olla oikeus asianmukaiseen oikeusprosessiin.
Valtion strategiset omistukset unkarilaisten huolena
Tisza-hallituksen lakimuutokset ovat herättäneet huolta kansallisesta omaisuudesta. Orbánin kannattajien mukaan hänen hallituksensa vahvisti perhepolitiikkaa, investoi infrastruktuuriin ja osti takaisin valtion kannalta strategisia yrityksiä. He pelkäävät, että määräenemmistövaatimusten muuttaminen voisi helpottaa strategisen valtionomaisuuden myyntiä yksityisille. Tisza-hallitus on perustellut muutoksia hallinnon tehostamisella ja lainsäädännön uudistamisella eikä ole ilmoittanut tavoitteekseen valtion omaisuuden yksityistämistä.
Unkarin uusi pääministeri – EU mies ja Ukraina myönteinen lakimies
EU:n osuus poliittisessa muutoksessa
Vastustajien mukaan Euroopan Unioni vaikutti aktiivisesti maan sisäpolitiikkaan muun muassa jäädyttämällä EU-varoja Orbánin hallinnon aikana ja on vaikuttanut tapahtuvaan poliittiseen muutokseen.
Euroopan komissio on perustellut toimiaan oikeusvaltioperiaatteiden (”rule of law”), korruption torjunnan sekä EU-varojen käytön valvonnalla. Komission mukaan rahoituksen keskeyttäminen perustuu EU:n budjetin suojaamiseen, koska oikeusvaltioperiaatteen rikkominen uhkaa vaarantaa EU:n taloudellisia etuja, eikä kyse ole poliittisesta seuraamuksesta.
Orbánin hallitus puolestaan sanoi päätösten olleen juurikin poliittisia ja liittyneen Unkarin kriittiseen linjaan Venäjä-pakotteisiin, Ukrainan tukemiseen ja EU:n päätöksentekoon liittyen. EU on kiistänyt Orbanin väitteet.
Unkari vastustaa sotataloutta – kiista Ukrainan tuesta kärjistyy EU:ssa
