Lastensuojelun sijoitusten nettokustannukset ovat nousseet jo lähes 1,2 miljardiin euroon vuodessa, vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten määrä ei ole käytännössä kasvanut vuodesta 2011. Erityisesti kallis laitoshoito painaa laskua: yksi laitosvuorokausi maksaa keskimäärin 3,6 kertaa tavallista perhehoitoa enemmän.
Lastensuojelun sijoitusten kustannukset ovat kasvaneet Suomessa rajusti viimeisten 15 vuoden aikana.
Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin 16. syyskuuta julkaiseman selvityksen mukaan sijoitusten nettokustannukset olivat vuonna 2025 noin 1,194 miljardia euroa. Samaan aikaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä oli käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2011.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2011 vuoden aikana sijoitettuja 0–24-vuotiaita oli 17 571. Vuonna 2025 heitä oli 17 565. Muutos 15 vuodessa on siis käytännössä olematon, –0,03 prosenttia. Hyvil toteaa suoraan, ettei sijoitettujen lasten lukumäärä selitä kustannusten kasvua.
Samaan aikaan sijoitusten nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohden nousivat noin 571 eurosta 1 189 euroon, eli yli kaksinkertaisiksi.
Laitoshoito maksaa 3,6 kertaa perhehoitoa enemmän
Yksi selvityksen silmiinpistävimmistä havainnoista koskee laitoshoidon hintaa.
Vuonna 2025 tavallisen perhehoidon keskimääräinen nettokustannus oli koko maassa 124 euroa vuorokaudelta. Ammatillisen perhehoidon kustannus oli 259 euroa ja laitoshoidon peräti 446 euroa vuorokaudelta.
Laitoshoito maksaa näin keskimäärin 3,6 kertaa enemmän kuin perhehoito.
Laitoshoito muodosti vuonna 2025 noin 43 prosenttia kaikista sijoitusvuorokausista mutta 71 prosenttia sijoitusten nettokustannuksista. Laitoshoidon nettokustannukset olivat yhteensä noin 850 miljoonaa euroa.
Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kuvaa kustannuskehitystä kestämättömäksi ja katsoo palveluiden uudistamisen olevan välttämätöntä lapsen etu huomioiden.
Laitosvuorokaudet lisääntyivät, vaikka lasten määrä ei kasvanut
Sijaisperhehoito on pitkällä aikavälillä yleistynyt, mutta samalla laitoshoito ei ole vähentynyt.
Laitoshoidon vuorokausien määrä kasvoi vuosina 2011–2025 noin 9,8 prosenttia, noin 1,74 miljoonasta 1,91 miljoonaan vuorokauteen. Ammatillisen perhehoidon vuorokaudet puolestaan vähenivät lähes 40 prosenttia.
Hyvilin mukaan vuonna 2011 laitoshoidossa oli 47,4 prosenttia sijoitetuista ja vuonna 2025 osuus oli 47,8 prosenttia. Laitoshoidon osuus on siis pysynyt käytännössä ennallaan, vaikka sijaisperhehoidon osuus on kasvanut.
Puustinen-Korhosen mukaan ongelmana on juuri se, ettei perhehoidon lisääntyminen ole vähentänyt laitoshoidon käyttöä.
Ostopalvelujen osuus yli 76 prosenttia
Hyvilin tausta-aineistosta nousee esiin myös lastensuojelun ostopalvelujen suuri merkitys.
Vuonna 2025 niin sanottu ostopalveluintensiteetti oli kaikkien tarkasteltujen sijoitusmuotojen osalta 76,4 prosenttia nettokustannuksista. Laitoshoidossa vastaava osuus oli 76,7 prosenttia ja perhehoidossa 69,3 prosenttia.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Hyvil kuitenkin huomauttaa aineistonsa rajoituksesta: käytettävissä olevat sijoitusvuorokausitiedot eivät erittele omaa tuotantoa ja ostopalveluita. Aineistosta ei siten voida suoraan päätellä esimerkiksi sitä, kuinka suuri osuus koko miljardiluokan laskusta päätyy nimenomaan yksityisille lastensuojeluyrityksille.
Hyvinvointialueiden välillä valtavat erot
Kustannukset vaihtelevat myös huomattavasti eri puolilla Suomea.
Laitoshoitovuorokauden keskimääräinen nettokustannus vaihteli hyvinvointialueilla vuonna 2025 319 eurosta aina 619 euroon. Joillakin hyvinvointialueilla sijoitusten nettokustannukset ovat Hyvilin mukaan kaksin- tai kolminkertaistuneet.
Kustannukset ovat nousseet nopeasti myös aivan viime vuosina. Nettokustannukset alle 18-vuotiasta kohden kasvoivat vuosien 2021 ja 2025 välillä 36 prosenttia, 874 eurosta 1 189 euroon. Vuonna 2025 kustannusten nousu kuitenkin hidastui selvästi edellisvuoteen verrattuna.
Hyvil arvioi, että laitoshoidon osuuden pienentäminen ja perhehoidon vahvistaminen voisivat hillitä kustannusten kasvua tulevina vuosina. Sen PARAKUS-mallissa palvelurakenteen muuttaminen tuottaa vuodelle 2030 huomattavasti alemman kustannustason kuin voimakkaamman kustannuspaineen skenaario. Hyvil korostaa, että kyse on skenaarioista, ei ennusteista.
Mikä Hyvil on?
Selvityksen julkaisija Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ei ole riippumaton tutkimuslaitos, vaan kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama yhtiö. Hyvil itse kuvailee tehtäväkseen hyvinvointialueiden asiantuntijapalvelujen lisäksi lainsäädäntöön osallistumisen ja vaikuttamisen sekä yhteisen edunvalvonnan. (Hyvil)
Yhtiön toimintaa rahoittavat sen julkiset omistajat, joten kyse on käytännössä julkisomisteisesta ja julkisilla varoilla rahoitetusta yhtiöstä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Vuoden 2026 palveluhinnaston mukaan Hyvilin kustannuksia katetaan 0,40 euron asukaskohtaisella vuosimaksulla, jolla rahoitetaan muun muassa yleistä neuvontaa, asiantuntijaverkostoja, viestintää ja edunvalvontaa. Muita palveluita laskutetaan omistajilta käytön mukaan, ja yhtiö kertoo toimintansa olevan voittoa tavoittelematonta.
Hyvilin oma määritelmä roolistaan on varsin suora: se kertoo toimivansa hyvinvointialueiden yhteisenä edun edistäjänä, edunvalvojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tämä tausta on syytä huomioida myös sen julkaisemia selvityksiä luettaessa.
