Oppositiojohtaja Péter Magyar on valittu Unkarin pääministeriksi, mikä lopettaa Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen kansalliskonservatiivisen valtakauden. Magyarin Tisza-puolue, joka on keskustaoikeistolainen ja Eurooppa-myönteinen, voitti sunnuntaiset vaalit.
Péter Magyarin ja hänen TISZA-puolueensa nopea poliittinen nousu vuoden 2024 vaaleissa herätti epäilyjä puolueen rahoituksesta. Puolue kertoo rahoittavansa kampanjansa pienlahjoituksilla kansalaisilta, mutta kriitikoiden mukaan tämä ei välttämättä kata suurten kampanjoiden, kiertueiden ja tapahtumien todellisia kustannuksia.
Tizla kertoo pyrkivänsä läpinäkyvään ja lahjoituspohjaiseen rahoitukseen, Dailynewshungaryn mukaan. Mutta yksittäiset tukijat ja rahoituksen läpinäkymättömyys ovat herättäneet epäilyjä, sillä tarkkoja taloustietoja ei ole julkaistu kattavasti. Vuonna 2024 viranomaiset tutkivat epäilyjä ulkomaisesta rahoituksesta, mutta asiasta ei ole tullut selkeää näyttöä tai ainakaan lopullista johtopäätöstä julkisuuteen, kertoo Hungary Conservative.
Lisäksi luvattua omaisuusilmoituksen julkistamisesta ei ole vielä tehty, mikä on lisännyt epäilyjä puolueen rahoituksen avoimuudesta ja puolueen toiminnan läpinäkyvyydestä.
Pääministeri Viktor Orbán: ”Ukraina rahoittaa Tisza-puoluetta”
Orban on syyttänyt Tizlaa ulkomaisesta rahoituksesta, joka tulee Ukrainasta tai Euroopan Unionista. Hänen mukaansa rahoitus Ukrainasta ei ole pelkkä epäilys, vaan se perustuu kansalliselle turvallisuuskomitealle toimitettuun kirjalliseen raporttiin.
Orbánin mukaan Ukraina rahoittaa Tisza-puoluetta, koska se haluaa Unkariin Ukrainan-myönteisen hallituksen ja pääministeriksi “Ukrainan miehen”. Hän sanoi, että kyse on poliittisesta kamppailusta “patrioottisen politiikan” ja “Ukraina-myönteisen politiikan” välillä. Zelenski uhkasi maaliskuussa Orbania henkilökohtaisesti liittyen Ukrainan 90 miljardin lainan estämiseen.
Orbánin mukaan EU:n ja Ukrainan välillä on yhteistyö, jonka tavoitteena on Ukrainan EU-jäsenyys, ja Orbanin Unkari oli tässä esteenä ja siksi Orbánin hallitus halutaan vaihtaa. Orbán sanoi, että Unkari ei halua osallistua Ukrainan rahoittamiseen tai Ukrainan sotaan, ja että Unkarin on pysyttävä sen ulkopuolella ja säilytettävä Unkarin itsenäinen päätösvalta.
Orbanin valtakausi loppuu- TISZA tilalle
Orbán on ollut vallassa vuodesta 2010. Hänen hallitustaan on kritisoitu siitä, että se hyödyttää erityisesti hänen kannattajiaan, jotka muodostavat noin kolmanneksen äänestäjistä. Heidän kerrotaan saavan veroetuja, työpaikkoja ja julkisia sopimuksia. Maan infrastruktuuri on monin paikoin rapistunut: tiet, sairaalat, koulut ja hallintopalvelut ovat monien arvioiden mukaan heikossa kunnossa. Tämä on lisännyt tyytymättömyyttä Orbanin hallintoon ja kannatusta TISZAlle.
TISZA esittää puolueohjelmassaan rauhanomaista ”järjestelmänvaihtoa”, jossa palautetaan oikeusvaltio, lisätään läpinäkyvyyttä ja kitketään korruptio. Ohjelmassa painotetaan EU-varojen vapauttamista, talouskasvun käynnistämistä, veronalennuksia ja elintason nostamista. Julkisia palveluja, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja liikennettä halutaan vahvistaa ja uudistaa merkittävästi. Lisäksi ohjelma korostaa EU henkistä ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä osana talouspolitiikkaa.
TISZA tarjosi tunnepitoista yhteisöllisyyttä ja identitettiä
Tieteellisessä aikakauslehdessä Comparative European Politics analysoitiin unkarilaista poliittista siirtymää ja Péter Magyarin nopeaa nousua opposition johtoon. TISZA-puolueen nousu vuodesta 2024 alkaen yhdisti normeja rikkovan institutionaalisen haasteen ja kansalaisaktivismiin perustuvan kansan mobilisoinnin. Puolueen retoriikka keskittyi moraaliseen uudistukseen, jossa oli ”korruptoitunut rikollinen systeemi” vastaan ”korruptionvapaa Unkari” . Tämä mahdollisti tukijoukon laajentamisen perinteisten opposition äänestäjien ulkopuolelle, vetämällä puoleensa pettyneitä Fidesz-äänestäjiä ja myös poliittisesti passiivisia kansalaisia.
Puolue rakensi yhteisöllisiä ja osallistuvia rakenteita kuten tukiryhmät ”TISZA-saaret” ja sovelluksen Tisza Világ, jotka vahvistivat kansalaisten osallistumista ja identiteettiä. TISZA:n aktivismi yhdisti instrumentaalisen politiikan ja tunneperusteisen yhteisöllisyyden rakentamisen, tarjoten kansalaisille enemmän kuin pelkän Orbanin hallituksen vastustamisen.
Soroksen kansalaisliikkeiden rahoitus Unkarissa
Suursijoittaja George Soros – alunperin Unkarin juutalaisia- on rahoittanut Unkarissa vuodesta 1984 lähtien, jolloin hän perusti säätiönsä tukemaan koulutusta, tutkimusta ja tiedon vapautta kommunismin aikana. Hänen tukensa on sisältänyt muun muassa stipendejä ulkomailla opiskeluun, jollaisella Orbankin on opiskellut. Myöhemmin rahoitus on kohdistunut terveydenhuoltoon, köyhien alueiden kehittämiseen ja kansalaisjärjestöjen tukemiseen.
Viktor Orbánin hallitus on syyttänyt Sorosia ja Open Society Foundationia ulkopuolisesta vaikutuksesta Unkarin politiikkaan sekä maahanmuuton ja EU-integraation edistämisestä. Orbánin mukaan tällainen toiminta uhkaa Unkarin suvereniteettia, kun taas filantropisti Soros kertoo väittää toimivansa hyveiden: demokratian, ihmisoikeuksien ja avoimen yhteiskunnan puolesta. Kriitikot sanovat, että Soroksen OSF mahdollistaa poliittisen epävakauttamisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden naamion alla.
Viktor Orbán on rajoittanut lakitoimilla Soroksen rahoittamien kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaa ulkomaista vaikuttamista ja vaikutusta. 2017 säädetty NGO-laki (“Lex NGO”) velvoitti ulkomailta rahoitettavat järjestöt rekisteröitymään ja ilmoittamaan rahoituksensa julkisesti. “Stop Soros” -laki (2018) rajoitti turvapaikanhakijoita auttavien järjestöjen toimintaa.
Euroopan unionin tuomioistuin päätti vastakkaisesti vuonna 2020, että Orbanin NGO-laki rikkoikin EU-oikeutta (mm. yhdistymisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta). Euroopan unioni myös jäädytti osan Unkarin EU-rahoituksesta oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien ”huolien” vuoksi ja koska EU katsoi Orbanin hallituksen heikentäneen oikeusvaltioperiaatteita, kuten tuomioistuinten riippumattomuutta ja median vapautta.
EU virkamiehen koordinaatiofoorumi Orbanin hallitusta vastaan
EU-virkamies, EU:n muuttoliike- ja sisäasiain kansainvälinen koordinaattori, unkarilainen Marton Benedekin väitetään tehneen projektiehdotuksen, tavoitteenaan ”kehittää koordinaatiofoorumi Orbanin hallitusta vastaan.” Benedekin väitetään osallistuneen Orbánin hallituksen vastaisen toiminnan suunnitteluun, opposition koordinointiin ja Orbanin vastaisten mielenosoitusten järjestämiseen.
Vuonna 2024 järjestettiin mielenosoitus, johon osallistui kansainvälisiä äärivasemmistolaisia ryhmiä, kuten Antifa, RipostHungaryn mukaan. Tavoitteena oli vapauttaa Unkarin rajapolitiikkaa ja tiukkaa maahanmuuttolinjaa. Lehden mukaan toimintaa koordinoi MigSzol-pakolaisjärjestö ja ulkomailta tuotiin aktivisteja ja rahoitusta. Tarkoituksena oli provosoida viranomaisia voimankäyttöön ja saada siitä kansainvälistä negatiivista julkisuutta Unkaria ja Orbania vastaan.
Osaa Benedekin organisoimiin mielenosoituksiin osallistuneista kansalaisjärjestöistä on syytetty rahoituksen ottamisesta Sorosin Open Society -säätiöltä.
Civil Resistance Movement liike on perustettu Péter Magyarin Tisza-puolueen ja nuorisopohjaisten kansalaisverkostojen toimesta.