Ruokavirasto on rajoittanut metsästystä ja elinkeinonharjoittamista kahdessa Kaakkois-Suomen kunnassa afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Posi TV selvittää, millä menetelmällä tauti on todettu ja miten viruksen olemassaolo on varmennettu.
Posi TV pyysi 24. elokuuta julkisuuslain nojalla ne asiakirjat, joilla viraston käyttämän testin luotettavuuden voisi tarkistaa. Pyynnössä pyydettiin myös kuittaamaan viesti vastaanotetuksi ja ilmoittamaan asian diaarinumero. Ruokavirastosta tuli automaattinen vastaanottokuittaus, ei diaarinumeroa, eikä ilmoitusta määräajan pidentämisestä. Vastaus saapui 16. syyskuuta, päivä sen jälkeen kun Posi TV soitti virastoon. Tuolloin oli kulunut 23 päivää; julkisuuslain mukaan tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahdessa viikossa.
Vastauksessan Ruokavirasto ilmoitti, että pyydetyt asiakirjat ovat liikesalaisuuksia. Toki samassa viestissä virasto linkitti asiakirjaan, joka sisältää suuren osan salatuista tiedoista.
Afrikkalainen sikarutto (ASF) todettiin Suomessa 30. heinäkuuta 2026 Virolahdelta löytyneistä kuolleista villisioista. Syyskuun 14. päivään mennessä Ruokavirasto oli todennut taudin 37 villisiassa Virolahdella ja Pyhtäällä. Löydösten perusteella on tehty tartuntavyöhykepäätökset 30.7., 31.7., 7.8., 14.8., 28.8., 1.9. ja 10.9. ja vyöhykettä on laajennettu länteen.
Koko epidemian toteaminen nojaa yhteen Posi Tv:n katsojille ja lukijoille tuttuun kaavaan. Ruokavirasto vahvistaa sen vastauksessaan suoraan: ”2026 ASF-epidemian diagnostiikka perustuu molekyylibiologiseen diagnostiikkaan, ei patologiseen tai histopatologiseen diagnostiikkaan.” Eläimiä ei siis ole todettu sairastuneiksi kudosmuutosten perusteella, vaan monistamalla viruksen perimää PCR-menetelmällä.
Posi TV pyysi ne asiakirjat, joilla menetelmän toimivuutta voi arvioida: käytetyn testivälineistön valmistajan ja tuotenumeron, alukkeiden sekvenssit, validointiraportit, analyyttisen ja diagnostisen spesifisyyden, toteamisrajan ja ristireaktiivisuustestaukset.
”Kolmansien osapuolten immateriaalioikeudet”
Ruokavirasto kieltäytyi vastaamasta. Vastaus 16. syyskuuta kuittaa viisi ensimmäistä kysymystä yhdellä kappaleella: menetelmäohjeet eivät ole julkisia, koska ne sisältävät ”laboratoriotoiminnan yksityiskohtaisia toteutus- ja laadunhallintatietoja sekä kaupallisiin testivälineistöön liittyviä tietoja”. Perusteina julkisuuslain 24 §:n liikesalaisuussäännökset — sekä julkisyhteisön että yksityisen liikesalaisuutta koskeva kohta — ja ”kolmansien osapuolten immateriaalioikeudet”.
Viraston oma linkki kertoo syklimäärän
Samassa vastauksessa virasto kertoo noudattavansa EU:n ASF-vertailulaboratorion ohjeistusta ja linkittää sen julkisesti verkossa olevaan PCR-protokollaan.
Asiakirja on nimeltään SOP/CISA/ASF/PCR/3, Rev. 5, ja se on ladattavissa vapaasti ilman kirjautumista. Se sisältää alukkeiden ja TaqMan-koettimen sekvenssit, kohdegeenin (VP72) ja ajossa käytettävän syklimäärän, joka on 45. Lisäksi se sisältää tulkintasäännön:
”All samples with Ct value <35 should be considered as POSITIVE SAMPLES. All samples with Ct value ≥40 should be considered as NEGATIVE SAMPLES. Samples with values ranged between 35≤ Ct <40 value are considered DOUBTFUL SAMPLES.”
Nämä ovat samoja tietoja, joita Posi TV pyysi tietopyyntönsä kohdissa 4 ja 7 — alukesekvenssit, kohdegeeni, syklimäärä ja positiivisuuden raja-arvo — ja jotka Ruokavirasto kieltäytyi antamasta liikesalaisuutena.
Vaihtoehtoja on vain kaksi. Yksi: Ruokaviraston käyttämät arvot ovat samat kuin vertailulaboratorion julkisessa ohjeessa, jolloin salassa ei ole mitään. Kaksi: ne poikkeavat siitä, jolloin kysymys siitä miten ja millä perusteella on juuri se, johon tietopyyntö haki vastausta.
Tietoa jota ei saatu
Vertailulaboratorion ohje ei kerro, miten Suomessa on toimittu. Antamatta jäivät kaikkien tapausten näytekohtaiset Ct-arvot, ajokohtaiset kontrollit, NTC-tulokset ja amplifikaatiokäyrät sekä kirjatut poikkeamat ja kontaminaatioepäilyt. Näiden osalta virasto ei vetoa mihinkään lainkohtaan. Vastaus kuuluu kokonaisuudessaan: laboratorion ”menetelmäohjeet ja niihin liittyvät testausdokumentit eivät ole julkisia viranomaisdokumentteja”. Perustelua ei ole, vaikka tietopyynnössä pyydettiin yksilöity perustelu sovellettuine lainkohtineen. Julkisuuslain lähtökohta on päinvastainen: viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei salassapidosta ole erikseen säädetty.
Pyydetyt Ct-arvot, kontrollitulokset ja amplifikaatiokäyrät eivät myöskään ole menetelmäohjeita. Ne ovat viraston omien tutkimusten tuloksia.
Mitä testejä Suomessa käytetään?
Ruokavirastolta saamatta jäi myös se erittäin oleellinen tieto, minkä valmistajan testivälineistöä Suomessa käytetään.
Myös laboratoriolausunnot ja tutkimustodistukset jätettiin antamatta. Perusteena on näytteiden lähettäjien suoja. Julkisuuslain 10 § kuitenkin edellyttää, että osittain salassa pidettävä asiakirja annetaan siltä osin kuin se on julkinen. Virasto perustelee kieltäytymistä myös sillä, ettei todistus ”tuo tähän nähden lisätietoa” verkkosivujen listaukseen verrattuna — eli arvioi Posi Tv:n (pyytäjän) puolesta, mikä on lisätietoa.
Espanjasta tuli se, mitä Helsingistä ei saatu
Vastauksen liitteenä ollut asiakirja kertoo enemmän kuin mikään muu vastauksessa: EU:n ASF-vertailulaboratorion CISA-INIAn alustava raportti 7. elokuuta.
Espanjaan lähetettiin kaksi näytettä kahdesta villisiasta. Molemmat todettiin positiivisiksi WOAH:n standardimenetelmällä, ja raportti sisältää täsmälleen ne Ct-arvot, jotka Ruokavirasto jätti antamatta: 25,72 ja 21,30 laimentamattomista näytteistä. Vertailulaboratorion oman tulkintasäännön mukaan positiivisuuden raja on Ct 35, joten nämä ovat selvästi sen alapuolella.
Kaksi näytettä, 37 todettua villisikaa? Vastauksesta ei käy ilmi, montako tapausta on lähetetty vertailulaboratorioon varmennettavaksi.
Mitä virasto kertoi
Kaikkea ei salattu. Ruokavirasto ilmoitti FINAS-akkreditointitunnuksensa T014 ja linkitti pätevyysaluetodistukseen, jonka mukaan ASF-diagnostiikassa akkreditoituja ovat PCR- ja real time PCR -osoitus, genotyypitys sekvensoimalla sekä vasta-aineiden ELISA-määritys. Käytössä on kansainvälinen standardiprotokolla, ei Ruokaviraston oma menetelmä.
Juuri tämä tekee vastauksiin kieltäytymisestä vaikeasti ymmärrettävän. Jos menetelmä on akkreditoitu ja perustuu julkiseen EU-protokollaan, jää epäselväksi, mikä validointiraportissa on niin liikesalaista, ettei sitä voi antaa edes osittain.
Jatko
Ruokavirasto ei antanut asiassa valituskelpoista päätöstä, vaan tarjoaa sitä erikseen pyydettäväksi. Posi TV:llä on aikaa 30. syyskuuta asti.
Posi TV arvioi parhaillan jatkotoimia asian selvittämiseksi.
Toimittajan kommentti
Olen toimittajana todistanut Suomen tuhoamista PCR-testimenetelmällä läheltä nyt jo kohta kuuden vuoden ajan. Suomalaisia yrityksiä suljettiin, valtio velkaannutettiin, Uusimaa eristettiin, ihmisiä pakotettiin PCR-testiin poistuessaan maasta ja tullessaan takaisin. Koko ajan Fimealla on ollut tieto valmistajien omista ilmoituksista, joiden mukaan testit tuottivat vääriä positiivisia tuloksia. Tämä tieto oli viranomaisilla silloin, kun poliitikot maskiensa takaa kiljuivat, että luottakaa tieteeseen ja sulkekaa yhteiskunta.
Vuonna 2021 Marinin hallitus jakoi mediataloille 7,5 miljoonaa euroa koronatukea — 97 yhtiötä, 236 tiedotusvälinettä. Journalisti-lehden selvityksen mukaan mediayhtiöt kertoivat tukien käytöstä niukasti ja Traficom salasi loput; osa yrityksistä katsoi salaiseksi lähes kaikki kertomansa tiedot. Verorahojen käyttöä ei siis voi arvioida.
En ole löytänyt yhtäkään tukea saanutta mediataloa, joka olisi tehnyt tutkivaa journalismia PCR-testien luotettavuudesta. En silloin, enkä nyt, kun samaa menetelmää käytetään afrikkalaisen sikaruton toteamiseen ja sen perusteella rajoitetaan ihmisten elinkeinoa. En väitä tietäväni syytä. Panen merkille kaksi asiaa: tuen käyttö salattiin, ja kysymykset testistä jäivät esittämättä.
Nyt Ruokavirasto maksaa metsästäjälle tai metsästysseuralle 500 euroa jokaisesta villisiasta, josta lähetetään näyte tutkittavaksi — ja saman summan ilmoituksesta, joka koskee sairaalta vaikuttavaa, kolarissa ollutta tai kuolleena löydettyä villisikaa. Rahaa liikkuu siis näytteistä, joiden tutkimiskriteerit virasto on julistanut liikesalaisuudeksi.
Afrikkalainen sikarutto uhkaa maamme omavaraisuutta ja ruoantuotantoa — vai onko taas niin, että todellinen uhka ovatkin viranomaiset, jotka ovat päättäneet salata, minkä valmistajan testejä käytetään ja miten, niin etteivät journalismia tekevät mediat kuten Posi TV pääse selvittämään, mitä taas väitetysti tieteen nimessä puuhastellaan.
toimittaja Ilkka Tiainen
LÄHTEET
1. Ruokavirasto: Afrikkalaisesta sikarutosta on tehty löydös Kaakkois-Suomessa. Tiedote 30.7.2026.https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/afrikkalaisesta-sikarutosta-on-tehty-loydos-ita-suomessa/
2. Ruokavirasto: ASF Suomessa 2026. Sivu päivitetty 14.9.2026. Sisältää tapaustaulukon, kartan ja tartuntavyöhykepäätökset PDF-linkkeinä. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/asf-suomessa-2026/
3. Ruokavirasto: Tilanneseuranta: afrikkalainen sikarutto Suomessa. Päätösten aikajana 30.7.–10.9.2026.https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/asf-suomessa-2026/tilanneseuranta-afrikkalainen-sikarutto-suomessa/
4. Ruokavirasto: Afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhyke laajenee länteen. Tiedote 28.8.2026.https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/afrikkalaisen-sikaruton-tartuntavyohyke-laajenee-lanteen/
5. Posi TV:n julkisuuslain mukainen tietopyyntö Ruokavirastolle 24.8.2026 sekä Ruokaviraston tiedonluovutusratkaisu 16.9.2026, asia 6307/07.02.02.00/2026. Toimituksen hallussa; julkaistaan jutun liitteinä.
6. EURL-ASF (CISA-INIA): SOP/CISA/ASF/PCR/3, Rev. 5 (2021) — Detection of ASFV by Real-Time PCR.https://asf-referencelab.info/asf/images/ficherosasf/PROTOCOLOS-EN/2021_UPDATE/SOP-ASF-PCR-3-2021.pdfHakemisto: https://asf-referencelab.info/asf-diagnosis/sops/
7. EURL-ASF (CISA-INIA): ASF confirmatory diagnosis and molecular characterization — preliminary report.7.8.2026, REG 26/2026. Toimituksen hallussa; julkaistaan jutun liitteenä.
8. FINAS-akkreditointipalvelu: pätevyysalue T014. https://www.finas.fi/Scopes/T014%20M56%202026.pdf
9. Ruokavirasto: Villisikanäytteiden palkkiot 1.9.2026 alkaen. Julkaistu 7.9.2026, päivitetty 10.9.2026.https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/villisikanaytteiden-palkkiot-1.9.2026-alkaen
10. Journalisti 4/2022: Mediatalot saivat 7,5 miljoonaa euroa koronatukea. Moni salaa, miten rahat käytettiin.https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/04/mediatalot-saivat-75-miljoonaa-euroa-koronatukea-moni-salaa-miten-rahat-kaytettiin/
11. Posi TV:n puhelu Ruokavirastoon 15.9.2026. Nauhoite toimituksen hallussa.
