Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria on pitkään pidetty yhtenä maailman kehittyneimmistä. Miten on siis mahdollista jos sotilaalliset droonit lentävät käytännössä esteettä NATO ja EU ilmatilaan – ja jopa osuvat Baltian maiden infrastruktuuriin?
Viime päivien tapahtumat Virossa ja Latviassa sekä Suomen rajan läheisyydessä pakottavat kysymään: onko ilmatilan valvonta todellisuudessa niin aukoton kuin kansalaisille on annettu ymmärtää, vai onko ilmatila annettu sotilaallisille toimille käyttöön luvalla? Miten on mahdollista että oletetusti harhailevia drooneja ei eliminoitu aikaisemmin, että niitä päätyi Latviaan ja Viroon asti?
Droonit harhailevat NATO-alueelle
Mediatietojen mukaan Ukrainan iskuun Venäjän kohteisiin liittyneet droonit ajautuivat Baltian ilmatilaan Venäjän kautta. Yksi oletetusti harhaantunut drooni osui Virossa voimalaitoksen savupiippuun ja toinen putosi maahan Latviaan.
Samalla Viron viranomaiset joutuivat jopa sulkemaan ilmatilaansa useiden droonien ylitettyä rajan. Kyse ei siis ollut yksittäisestä poikkeuksesta, vaan useammasta samanaikaisesta ilmatilaloukkauksesta – oli tahallisia tai tahattomia. Se kuitenkin aiheuttivat selvän vaaran.
Miten on teknisesti mahdollista, että sotilaalliset droonit pääsevät lentämään Ukrainasta asti NATO-alueelle ilman, että niitä torjutaan?
Drooneja laukaistaan itä-Ukrainasta
Suurin osa Ukrainan sotilasdrooneista, jotka kohdistuvat Venäjän kohteisiin, laukaistaan Itä-Ukrainasta tai lähellä itärajaa sijaitsevista etulinjan tukikohdista. Esimerkiksi Donetskin, Zaporizhzhian ja Kharkivin suunnilla olevat alueet toimivat droonien laukaisupaikkoina.
Itä-Ukrainasta Donetskin alueelta Venäjän Primorskiin Suomenlahdella on yli 1 000 km matkaa, joka vaatii pitkän kantaman drooneja, jotka pystyvät lentämään erittäin pitkän matkan yhdellä lennolla. Vaikka Venäjä on torjunut satoja drooneja mm. Leningradin alueella, osa niistä pääsi silti kohteeseen, koska massahyökkäys ylikuormittaa torjuntajärjestelmät ja ne pystyvät käsittelemään vain rajallisen määrän kohteita samanaikaisesti. Suuret droonit lentävät korkealla ja havaitaan helpommin, mutta nopeat ja koordinoidut hyökkäysdroonit voivat silti läpäistä torjunnan.
Epäselvää ja varmistamatonta yhä on myös se, onko droonit lähetetty matkaan Ukrainasta vai muulta EU:n ja NATO-maista.
Miksi NATO ei puuttunut drooneihin?
Baltian ilmatila ei ole militääristä tyhjiötilaa, se on suvereenien maiden loukkaamatonta ilmatilaa ja se myös kuuluu NATO integroituihin ilmapuolustusjärjestelmien alueelle, jota tutkaverkot ja hävittäjät valvovat. Lisäksi NATO on käynnistänyt erityisoperaatioita drooniuhkien torjumiseksi Itä-Euroopassa.
Silti nyt nämä oletetusti ukrainalaiset droonit ylittivät maiden rajoja, lensivät NATO-maiden ilmatilassa Viroon ja Latviaan, estämättä tai torjumatta.
Naton ilmapuolustus Euroopassa on monikerroksinen ja kattava, yhdistäen kansalliset tutka- ja ohjusjärjestelmät (Patriot, NASAMS ja SAMP/T) sekä NATO:n yhteisen valvonnan NATO Integrated Air and Missile Defence (IAMD) -järjestelmän . Suuret sotilasdroonit ja ohjukset havaitaan ja voidaan torjua tehokkaasti, mutta pienet tai matalalla lentävät taktiset droonit ovat vaikeampia havaita. Nato-maissa käytetään myös radio- ja GPS-häirintää, laser- ja tykistöpohjaisia järjestelmiä pienten droonien torjuntaan. Yksittäisen droonin pääsy NATO-maihin olisi siten teknisesti vaikeaa -kuitenkin niin tapahtui.
Onko silloin kyse NATO:n ilmapuolustuksen teknisestä kyvyttömyydestä? Vaiko poliittisesta päätöksestä olla puuttumatta ukrainalaisiin drooneihin?
Onko kansainvälisen ilmatilan käytölle lupa?
Jos droonit ovat osa Ukrainan sotilasoperaatioita – kuten viranomaiset arvioivat – herää kysymys, onko NATO tai EU antanut hiljaisen luvan käyttää omaa ilmatilaansa sotilaallisiin operaatioihin? Vai oliko kyseessä tosiaan ”vain” harhautuneet tai harhautetut drooni?
Harhautuneet tai harhautetut droonit ovat ajautuneet kauas tavoitekohteistaan Venäjän satamista Viroon ja Latviaan, aiheuttaen akuutin vaaran ulkopuolisille maille. Viron ilmatila jouduttiin sulkemaan droonien vuoksi.
Yksittäinen valtio -Ukraina- operoi ilma-iskuja laajasti Euroopassa, mutta turvallisuusriski ja myös mahdolliset sotilaalliset seuraukset ulottuvat koko NATO-liittouman ja NATO-maiden alueelle. Ei pelkästään harhautuneiden yksittäisten droonien takia, vaan eskalaatioriskinä koko alueelle.
Jos näin on, kuka kantaa vastuun? Onko yksittäisen maan oikeutettua operoida sotatoimillaan näin laajasti ja altistaa kaukanakin sijaitsevat maat vaaralle ja riskeille ja seurauksille.
Onko Ukraina ja NATO huomioinut siviililentoliikenteen turvallisuutta?
Kun sotilaallisia drooneja liikkuu kansainvälisessä ilmatilassa, on se turvallisuusriksi siviili-ilmailulle. Onko Euroopan matkustajaliikenne turvattu, jos sotilaallisia drooneja voi ajautua NATO-alueelle operaatioissa?
Pienet taktiset droonit lentävät 100–500 metrin korkeudessa lyhyillä kantomatkoilla 10–50 kilometriä. Suuremmat sotadroonit lentävät 6000–7 600 metrissä, lähellä samaa korkeutta kuin pienkoneet, jotka lentävät 1 000–4 000 metrissä.
Pitkän kantaman sotilasdroonit, kuten MQ-9 Reaper (RPAS-luokka) ja lentävät 7 000–12 000 metrin korkeudessa, eli samoilla tasoilla kuin matkustajakoneet. Niiden kantama voi olla jopa 1 000 km yhdellä lennolla. Vaikka ne teknisesti lentävät risteilykorkeudessa, lennon suunnittelu ja ilmatilan hallinta tehdään yleensä erillisille sotilas- tai ohjaamattomille kaistoille törmäysten välttämiseksi.
Matkustajalentokoneiden nousujen ja laskeutumisten ja poikkeamisten (kiertely matalalla ennen laskeutumista) aikana reitit voivat ristetä ja törmäys on käytännössä mahdollinen.
Ei ole tietoa siitä onko matkustuskoneiden lentoreittejä muutettu tai turvattu. Ei ole myöskään tietoa siitä, onko matkustajaliikenteelle Ukrainasta ilmoitettu droonien laukaisun ajankohdasta ja niiden lentokorkeuksista ja reiteistä.
Jokaisen valtion ilmatila on sen omistama ja suvereeni alue
Kansainvälisen oikeuden mukaan jokaisen valtion ilmatila on sen omistama ja suvereeni alue. Voimankäyttö tai sotilaalliset toimet – mukaan lukien droonit – tämän ilmatilan sisällä ilman lupaa katsotaan yleisesti kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Tämän periaatteen sisältää YK:n peruskirjan 2(4) artikla ja siihen liittyvä tapa‑ ja sopimusoikeus.
YK:n peruskirja, artikla 2(4) kieltää jäsenvaltioita käyttämästä voimakeinoja toisen valtion alueella ilman lupaa. Tämä sisältää neutraalien maiden ilmatilan. Kansainvälisen oikeuden mukaan droonin lennättäminen neutraalin maan ilmatilan kautta toiseen valtion kohteeseen loukkasi neutraalin maan suvereniteettia ja olisi kansainvälisen oikeuden vastaista.
Poikkeuksia ovat vain silloin kun, neutraali maa antaa erityisluvan ilmatilansa käyttöön, toiminta perustuu selvään itsepuolustukseen hyökkäystä vastaan (art. 51) tai toiminta on YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymää. YK:n turvallisuusneuvoston mandaatilla turvallisuusneuvosto voi päättää kollektiivisista toimenpiteistä ja sallia voimankäytön (artikla 42).
Ulkoministeriön mukaan Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, tunnistetaan ja tarvittaessa ohjataan pois ilmatilasta lentäviä kohteita, mutta alas ampumispäätös ei ole automaattinen käytäntö.
Uutisraportit korostavat, että kyse oli todennäköisesti “harhautuneista” drooneista. Mutta tämä selitys ei poista ydinkysymystä: Jos drooni voi harhautua ei-sotaakäyvään ja ulkopuoliseen NATO-maahan, miksei sitä pysäytetä? Kenen vastuulla on Ukrainan droonien harhautumiset ja niiden aiheuttaman tuhoriskin eliminointi?
Kun satoja drooneja käytetään massiivisissa iskuissa Venäjälle ja infrastruktuuria tuhoutuu laajasti, niin on selvää, että kyse ei ole pienestä teknisestä poikkeamasta – vaan sotilaallisesta ilmiöstä, joka ulottuu Euroopan maiden ylle.
Sodan varjo leviää Suomenlahdelle – päättäjät hiljaisia
Kansainväliset uutistoimistot raportoivat Primorskin iskusta laajasti. Mutta Suomessa poliittinen johto ei ole lausunut merkitystä ja riskejä kansalaisille. Asioista ei ole lausuttu julkisesti juurikaan, vaikka suomalaiset ovat olleet hyvin huolestuneita Ukrainan sodan yht’äkkisestä levittäytymisestä aivan Suomen rajoille.
Jos Ukraina pystyy iskemään 1000 kilometrin päästä Primorskiin, Venäjä voisi teknisesti iskeä lähempää, Suomen rajalta lyhyen matkan drooneilla. Nato-maiden ilmapuolustus pystyy havaitsemaan ja torjumaan suuren osan suuremmista drooneista mutta matalalla lentävät ja koordinoidut droonit voivat väistää valvontaa ja ylikuormittaa järjestelmiä. Naton kerrotaan lisäävän turvallisuutta, mutta täydellinen suoja ei ole realistinen, ja Suomen raja-alue säilyy taktisesti haavoittuvana. Onko se syy päättäjien hiljaisuuteen? Kiusallinen asia harhautuneiden droonien vaarasta Ukranasta, jota verorahoilla tuetaan. Kiusallinen NATO:n ja Suomen puolustuksen mentävä droonien turvallisuusaukko? Vai sodan levittäytyminen rajoillemme maan toimesta, jota on tuettu 4: llä miljardilla?
MAINOS:
Posi tv:n uutislähetyksessä käsiteltiin asiaa.
