Suomen alueelle oli saapumassa raskaasti räjähdelastattu drooni tai useampiakin kauniina toukokuisena perjantaina, mistä osa kansalaisista ei saanut tietoa ennen aamua. Useita viikkoja myöhemmin julkisuudessa kerrottiin, että Ukraina olikin kohdistanut droonit Suomeen ”vahingossa” – vaikkakaan ei tuhotarkoituksella, mutta kuitenkin Suomeen kohdistanut. Ilmeni myös vakavaa tiedonsalaamista eduskunnan valiokunnilta.
Typovirhe ei poista Ukrainan vastuuta
”Vahingossa” Suomeen kohdistetut droonit mitätöitiin julkisessa keskustelussa inhimillisesksi ”typovirheeksi” ilman moraalista vaadetta vastuunkannosta Ukrainalle. ”Vahingossa kohdistetut” droonit samalla kumosivat presidentti Stubbin aiemmat pehmentelyt siitä, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Nämä droonit nimenomaan kohdistettiin, josta seuraus oli sotilaallisen uhkan kohdistuminen Suomeen Helsingin ja Porvoon välisellä alueella. Nyt kyseessä ei ollut edes Ukrainan ”viaton” harhadrooni, vaan Ukrainan vakava ja henkeä uhkaava sotilastoimen virhe.
On epäuskottavaa, että Ukrainan edistyneellä ja tarkalla drooniosaamisella voisi tapahtua niin suuri koordinaatiovirhe, että droonit ”vahingossa” kohdistetaan väärään maahan. Jos näin tosiaan olisi, eikä syy ole joku muu, on kyseessä vakava Suomen turvallisuutta uhkaava sotilasoperationaalinen virhe, josta Ukraina on vastuussa.
Vankkumaton tuki on osoitettava Suomelle ja Suomen kansalle ja puolustaa vankkumattomalla diplomatialla Suomea ja vaatia Ukrainaa vastuuseen näinkin vakavasta sotilasoperaatiovirheestä. Harhadroonit jo itsessään on vakava uhka ja lieveilmiö, saati sitten teknisesti ”vahingossa” Suomeen kohdistettu sotilaallinen uhka, jonka selitykseksi ja vastuunkannoksi Zelenskyiltä ei riitä typovirhe.
Tieto drooneista salattiin eduskunnalta
Eduskunnan valiokunnille ei annettu tietoa Suomen ylimmän johdon taholta droonien alkuperästä ja siitä mistä tieto drooneista oli peräisin. Eduskunta jätettiin pimentoon olennaisista tiedoista.
Valtiojohdon toiminnan laillisuutta drooniasiassa haarukoitiin jo PositiTVllä Kouvolan droonien yhteydessä, koska asiassa oli paljon turvallispoliittisella salaisuudella peittelyä ja selviä epäloogisuuksia (200km kantaman droonit), jolloin heräsi epäilys toimiiko ylin johto asioissa ilman eduskunnan valvontaa. Mikäli eduskunta ei kaikkea tietoa saa, niin ylimmän johdon toiminta on mahdollista, ilman kansanedustajien ja valiokuntien riskiarvioita.
Parlamentaarisen valvonnan ohittamisen epäily nyt vahvistui kesäkuun ensimmäisellä viikolla, kun julkisuuteen kerrottiin, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ei ilmoitettu, että Suomelle tuli tieto toukokuun drooniuhkasta Ukrainalta. Drooniuhkan aikaan suomalaisille tiedotetiin yleisesti, että tieto drooniuhkasta tuli ”useita kanavia pitkin”.
Suomella oli ennakkovaroitus jo tunteja ennen oletettua uhka-aikaa. Julkisten tietojen perusteella ei voitu tietää, oliko ennakkovaroitus peräisin esimerkiksi Liettuasta, muusta Baltian maasta, NATO:n ilmatilanvalvonnasta, Naton ilmavalvonnan AWACS-koneesta (Airborne Early Warning & Control Force) vai Ukrainasta.
Eduskunta estyi arvioimasta drooniuhkaa ja toimia
Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle kohdistuvan drooniuhkan tiedon alkulähdettä ei kerrottu ulkoasioiden valiokunnalle. Myöhemmin perusteltiin, että sen paljastaminen voisi vaarantaa vastaavan tiedon saamisen tulevaisuudessa. Kuitenkin ulkoasiainvaliokunnan tulee saada kaikki Suomen turvallisuuden kannalta olennainen tieto, ja räjähdedroonitieto ja tiedon alkuperä on ehdottomasti sellaista tietoa. Jos valiokunta ei tietoa saa, kansanedustajat eivät voi arvioida hallituksen tekemien toimintapäätösten tai toimimattajättämisen aiheuttamia riskejä Suomen turvallisuudelle.
Mainos
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunnalla on ylimpänä valtioelimenä laaja tiedonsaantioikeus ja sillä on keskeinen rooli hallituksen ja valtioneuvoston toiminnan valvonnassa (Suomen perustuslaki 731/1999, 3 §). Lisäksi eduskunnalla ja sen valiokunnilla on oikeus saada valtioneuvostolta tietoja, jotka ovat tarpeen tehtävien hoitamiseksi (Suomen perustuslaki 731/1999, 47 §).
Toisaalta lainsäädäntö sallii sen, että kaikkea tietoa ei tarvitse luovuttaa eduskunnalle tai valiokunnille, jos tiedon antaminen jollain lailla vaarantaisi valtion turvallisuuden, kansainväliset suhteet tai puolustuksen. Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) määritellään salassa pidettävät tiedot.
Laillisuuden rajalla
Jos eduskunnan valiokunta ei saa tietoa turvallisuusuhan luonteesta tai sen lähteistä, ja jos tieto olisi välttämätön hallituksen toiminnan arvioimiseksi, kyse on perustuslaillisesti ongelmallisesta tilanteesta. Tästä seuraa oikeudellinen raja: jos eduskunnalta on evätty olennaista turvallisuustietoa ilman laillista perustetta, kyse voi olla perustuslain vastaisesta menettelystä ja parlamentaarisen valvonnan estymisestä. Tällöin asia voi nousta laillisuusvalvonnan piiriin, oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavaksi. Selvittämättä jääneiden Kouvolan drooniepäselvyyksien kohdalla oikeuskansleri ei alkanut selvittämään johdon toimien laillisuutta vedoten yksityiskohtien puuttumiseen ja toimivallan rajoitteisiin.
Oikeuskansleri selvittämään: onko presidentti tai muu valtionjohto syyllistynyt virkarikokseen drooniasiassa
Eduskunnalle tiedottamatta jättäminen olisi laittomuus, jos osoitettaisiin eduskunnan tiedonsaantioikeuden estyneen tai estetyn ilman laissa hyväksyttyä perustetta, ja tämä olisi estänyt eduskunnan perustuslaillisen valvontatehtävän toteutumisen olennaisesti. Eduskunta ei ole mitenkään voinut arvioida drooniuhkatilannetta ja ylimmän johdon toimia, jos se ei tiennyt edes mistä maasta droonit ovat peräsin ja mistä tieto tuli.
Nyt on edelleen epäselvää ja selvitettävä oliko tiedon salaamisella valiokunnilta hyväksyttävä laillinen peruste, koska eduskunnalla ei ollut riittävää kokonaiskuvaa droonitilanteen toiminnan valvontaa varten.
