Euroopan parlamentissa järjestettiin 24. maaliskuuta konferenssi koskien tuulivoimaloiden infraäänen ja matalataajuisen melun mahdollisia terveyshaittoja. Tapahtuman nimi oli ”Kuulumaton mutta ei vaaraton: kansanterveys ja tuulivoimaloiden infraääni”
Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, oikeusasiantuntijoita ja teollisuuden edustajia, jotka keskustelivat tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta, infraäänestä ja niihin liittyvistä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Keskustelun pääaiheita oli infraääni (alle 20 hertsin taajuus) jota suurin osa ihmisistä ei kuule, mutta joka voi silti vaikuttaa fysiologisesti.
Infraääni ei näy mittauksissa
Uppsalan yliopiston professori Ken Mattsson totesi, että mittausmenetelmät eivät huomioi matalataajuista melua. Yleisesti käytetty dB(A)-asteikko painottaa 2–5 kHz:n taajuuksia ja suodattaa täysin alle 20 Hz:n äänet, joten infraääni ei näy tavanomaisissa mittauksissa. Mattsson korosti, että infraäänitasot voivat olla korkeampia yöllä, jolloin ääni kulkee pidemmälle ja tunkeutuu helpommin sisätiloihin. Altistuminen voi hänen mukaansa aiheuttaa unihäiriöitä, migreeniä, päänsärkyä ja yleistä epämukavuutta, vaikka ääntä ei kuulisikaan.
Lääketieteen tohtori: uudet tuulivoimahankkeet seis terveyshaittojen takia
Saksalainen lääketieteen tohtori Ursula Maria Bellut-Staeck esitteli tutkimuksiaan, joiden mukaan pitkäaikainen altistuminen matalataajuiselle melulle ja infraäänelle voi vaikuttaa sydän- ja verisuonijärjestelmään, immuunijärjestelmään sekä aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja päänsärkyä. Bellut-Staeck nosti esiin myös mahdolliset vaikutukset lasten kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuteen, ja hän vaati uusien tuulivoimahankkeiden välitöntä keskeytystä.
Vetoomus tehty EU:lle jo vuonna 2021
Oikeudellisesta näkökulmasta asiaa käsitteli hollantilainen lakimies Morvan Le Berre, joka viittasi jo vuonna 2021 Euroopan parlamentin PETI-valiokunnalle jätettyyn vetoomukseen. Vetoomuksessa pyydettiin Euroopan komissiota ottamaan infraääniin ja matalataajuiseen meluun liittyvät terveysvaikutukset huomioon. Vetoomus on edelleen vuonna 2026 avoinna – komissio on luvannut siihen kirjallisen vastauksen. Asia voisi johtaa EU-direktiivien muutoksiin ja merkitä läpimurtoa eurooppalaisessa tuulivoimapolitiikassa.
Euroopan parlamentin jäsen Virginie Joron korosti, että infraääni- ja meluvaikutukset eivät ole poliittinen kysymys, vaan koskevat kaikkia kansalaisia. Hän kannusti jäsenvaltioita jatkamaan tutkimuksia ja keräämään tietoa päätöksenteon tueksi.
WindEuropen edustaja kiisti yhteyden tuulivoimaloiden ja terveyshaittojen välillä
Tuulivoimaliitto WindEuropen edustaja Guy Willems puolusti tuulivoimaa EU:n energian tuotannossa: tuulivoima tuottaa 20 prosenttia unionin sähköstä ja työllistää arviolta 400 000 ihmistä. Willems sanoi, ettei missään tutkimuksessa ole todettu suoraa yhteyttä tuulivoimaloiden ja terveysongelmien välillä, ja korosti nykyisten turbiinien alhaista melutasoa sekä kansallisia etäisyysmääräyksiä.
Professori Mattsson kuitenkin huomautti, että todisteiden puute saattaa johtua puutteellisista mittausvälineistä, ja että toimijoilla ei ole kannustinta julkaista tuulivoimaloiden kielteisiä terveys -tai ympäristövaikutuksia. Euroopassa toimii noin 50 000 tuulivoimalaa, joiden koko ja teho kasvavat jatkuvasti.
Konferenssissa tuli esiin jännite energiariippumattomuuden tavoittelun ja terveysriskien arvioinnin välillä. Lopullinen vastuu tuulivoiman kehittämisestä on jäsenvaltioilla, jotka päättävät hankkeiden sijoittelusta ja määräyksistä. Tapahtuma Euroopan parlamentissa nosti kuitenkin esiin tarpeen yhdistää energiapolitiikka, kansanterveys ja tieteellinen riippumaton tutkimusnäyttö päätöksenteossa.
