Suomen turvakotiverkosto laajenee merkittävästi vuonna 2026, kun turvakotipaikkojen määrä kasvaa 15 uudella paikalla eri puolille maata. Lisäysten jälkeen Suomessa on yhteensä 243 turvakotipaikkaa. Rahoituspäätökset on tehty osana valtion vuoden 2026 talousarviota, jossa eduskunta päätti kasvattaa turvakotitoimintaan osoitettuja määrärahoja.
Kasvanut rahoitus mahdollistaa paitsi nykyisten turvakotipaikkojen turvaamisen myös uusien paikkojen avaamisen alueille, joilla tarve on ollut suurin. Erityisesti Varsinais-Suomen tilanne paranee huomattavasti: alueella turvakotipaikkojen määrä nousee kymmenestä 18:aan. Varsinais-Suomi on tähän asti ollut heikoimmassa asemassa turvakotipaikkojen määrässä suhteessa väestöön.
Taustalla on selkeästi kasvanut kysyntä. Varsinais-Suomen ainoa turvakoti oli viime vuonna täynnä 179 päivänä, mikä on tarkoittanut sitä, että apua tarvitsevia on jouduttu ohjaamaan kauas kotiseudultaan. Pitkät etäisyydet ovat monelle este avun vastaanottamiselle, ja juuri tähän ongelmaan lisäpaikoilla pyritään vastaamaan.
Uusia paikkoja avataan Turkuun kahdeksan, Ouluun kaksi, Helsinkiin yksi ja Imatralle yksi perhepaikka. Lisäksi Tampereella käynnistyy pilotti, jossa tarjotaan kolme turvakotipaikkaa naisille, joiden turvakotijakso tavanomaisessa yksikössä uhkaisi keskeytyä päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Pilotissa turvakotipalvelu yhdistetään tiiviimmin päihde- ja mielenterveystyöhön, mikä kertoo pyrkimyksestä vastata aiempaa monimutkaisempiin asiakastarpeisiin.
Se, että turvakotipaikkoja lisätään näin selvästi, kertoo ennen kaikkea siitä, että lähisuhdeväkivalta on Suomessa laaja ja osin aliarvioitu ongelma. Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan vakavasta kansanterveydellisestä haasteesta, joka aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ja kuormittaa laajasti sosiaali-, terveys- ja oikeusjärjestelmää. Turvakotien täyttöasteet ja alueelliset jonot osoittavat, ettei nykyinen kapasiteetti ole riittänyt vastaamaan todelliseen tarpeeseen.
Lisäyksiin vaikuttavat myös lainsäädännölliset ja kansainväliset velvoitteet. Suomen turvakotilaki sekä kansainväliset sopimukset edellyttävät, että väkivaltaa kokeville on tarjolla riittävästi matalan kynnyksen apua. Myös EU:ssa voimaan tullut direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta asettaa jäsenmaille velvoitteita turvakotipalvelujen saatavuuden suhteen.
Tästä huolimatta puutteita on edelleen. Suomessa on yhä hyvinvointialueita, joilla ei ole lainkaan turvakotia, kuten Keski-Uudenmaan alue. Rahoituksen salliessa turvakotipalvelujen hakua on tarkoitus laajentaa myös näille alueille tulevina vuosina. Lisäksi on noussut esiin tarve turvata palvelut paremmin saamelaisten kotiseutualueella, missä turvakotiverkosto on tällä hetkellä hyvin harva ja lähin yksikkö sijaitsee Rovaniemellä.
Turvakotipaikkojen rahoitukseen haettiin vuodelle 2026 yhteensä 31,9 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 30,9 miljoonaa. Nykyiset palveluntuottajat on valittu kaudelle 2024–2028. Vaikka lisäys on merkittävä, kokonaiskuva kertoo siitä, että Suomi on edelleen tilanteessa, jossa turvakotipalveluja joudutaan kehittämään kiireellä – osin siksi, että ongelman laajuus on tunnistettu kunnolla vasta viime vuosina.
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Posi TV Tästä
