Tuomioistuinvirasto tiedotti poikkeuksellisesti Helsingin hovioikeuden 18. kesäkuuta antamasta tuomiosta, joka koski Malmin sairaalan läheisyydessä lokakuussa 2024 väitetysti tapahtunutta törkeää raiskausta.
Hovioikeus ei muuttanut Helsingin käräjäoikeuden aiempaa ratkaisua. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen törkeästä raiskauksesta 22. huhtikuuta 2025.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ratkaisu on herättänyt runsaasti keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Keskustelua on käyty erityisesti asianomistajan alaikäisyydestä, humalatilasta sekä siitä, että hänet määrättiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa.
Asiassa kolme miestä oli sukupuoliyhteydessä 17-vuotiaan kanssa
Tuomioistuinviraston mukaan asiassa oli riidatonta, että syytteessä olleet kolme miestä olivat olleet sukupuoliyhteydessä tapahtuma-aikana 17-vuotiaan asianomistajan kanssa.
Syytteessä todettiin, ettei asianomistaja ollut suostunut sukupuoliyhteyksiin ainakaan kaikkien vastaajien kanssa. Lisäksi syytteessä katsottiin, ettei hän voimakkaan päihtymys- ja pelkotilan vuoksi ollut voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Syytteessä väitettiin myös, että asianomistajaa oli pakotettu sukupuoliyhteyteen väkivallalla.
Kaikki vastaajat kiistivät syytteet.
Käräjäoikeus katsoi näytön jääneen riittämättömäksi
Käräjäoikeudessa kuultiin asianomistajaa, vastaajia, tapahtumia osittain nähnyttä vartijaa sekä vastaajien kuljettajana toiminutta henkilöä.
Lisäksi oikeudessa esitettiin useita valvontakameratallenteita sekä kirjallista todistelua, muun muassa asianomistajalle tehdystä lääketieteellisestä tutkimuksesta.
Tuomioistuinviraston mukaan käräjäoikeus päätyi todistelun perusteella siihen, että väitteet asianomistajan tahdonmuodostuksen tai tahdonilmaisun estäneestä voimakkaasta päihtymystilasta, pelkotilasta tai väkivallasta jäivät näyttämättä toteen.
Tämän vuoksi syytteet hylättiin.
Hovioikeus arvioi tallenteita uudelleen
Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden ratkaisuun, mutta asianomistaja valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hän vaati, että vastaajat tuomitaan törkeästä raiskauksesta alkuperäisen syytteen mukaisesti.
Hovioikeus järjesti asiassa suullisen käsittelyn ja otti todistelun uudelleen vastaan.
Hovioikeuden mukaan valvontakameratallenteiden perusteella asianomistajan toimintakykyä voitiin arvioida koko hänen sairaalassa oleskelunsa ajalta. Tallenteiden ja niitä tukeneen lääkärinlausunnon perusteella hovioikeus katsoi, ettei asianomistaja ollut ollut niin voimakkaasti päihtynyt, ettei hän olisi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan.
Tuomioistuinviraston mukaan hovioikeus katsoi myös, ettei esitetty näyttö tukenut väitettä suostumuksen puuttumisesta tai pelkotilasta.
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset tekemillään lisäyksillä. Sen mukaan aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut.
Asianomistaja määrättiin korvaamaan vastaajien kuluja
Oikeudenkäyntikulujen osalta Tuomioistuinvirasto toteaa, että hovioikeudessa valittajana oli yksin asianomistaja, koska syyttäjä ei ollut valittanut käräjäoikeuden tuomiosta.
Jos valitus hylätään hovioikeudessa, valittajan on lain pääsäännön mukaan korvattava vastapuoltensa kulut. Tässä tapauksessa vastapuolina olivat kolme vastaajaa.
Hovioikeus katsoi, että pääsääntöä oli noudatettava, koska mikään laissa säädetty poikkeusperuste ei soveltunut asiaan.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tuomioistuinvirasto muistuttaa suojaikärajasta
Asianomistajan alaikäisyyden osalta Tuomioistuinvirasto muistuttaa, että Suomessa täysi-ikäisyyden raja on 18 vuotta, mutta seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvä suojaikäraja on 16 vuotta.
Viraston mukaan 16 vuotta täyttänyt saa lain mukaan itse päättää seksuaalisesta kanssakäymisestä, vaikka ei ole vielä täysi-ikäinen.
Tuomioistuinvirasto kertoo tiedottavansa asiasta poikkeuksellisesti, koska tuomio on herättänyt laajaa keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.
