Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on linjannut, että Yhdysvallat vetäytyy useista kansainvälisistä yhteistyöelimistä osana hallintonsa uutta ulkopoliittista suuntaa. Päätös koskee myös Helsingissä toimivaa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta (Hybrid CoE), jossa Yhdysvallat on ollut mukana sen perustamisesta lähtien.
Vetäytyminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Yhdysvallat karsii osallistumistaan kymmeniin kansainvälisiin järjestöihin ja hankkeisiin. Valkoisen talon mukaan tavoitteena on keskittää resursseja suoremmin Yhdysvaltojen omiin kansallisiin etuihin ja turvallisuuteen.
Suomessa tieto Yhdysvaltojen lähdöstä on herättänyt hämmennystä. Hybrid CoE:n ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Jarmo Lindberg on kertonut yllättyneensä päätöksestä, eikä asiasta ollut hänen mukaansa saatu ennakkovaroitusta. Lindberg kommentoi asiaa STT:lle.
Trumpin hallinnon päätös nähdään osana pidempää kehitystä, jossa Yhdysvallat suhtautuu aiempaa kriittisemmin monenvälisiin rakenteisiin ja kansainvälisiin instituutioihin. Suomessa seurataan nyt tarkasti, miten vetäytyminen vaikuttaa hybridiuhkien torjunnan kansainväliseen yhteistyöhön ja Helsingin keskuksen asemaan tulevaisuudessa.
Helsingissä toimiva Hybrid CoE:n on kansainvälinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on hybridiuhkien tunnistaminen, analysointi ja torjunta valtioiden ja viranomaisten yhteistyönä. Keskuksen toiminta painottuu muun muassa informaatiovaikuttamiseen, kyberuhkiin, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen sekä sotilaallisten ja siviilitoimijoiden rajapintaan. Hybrid CoE perustettiin Suomeen vuonna 2017, ja se toimii EU- ja Nato-maiden yhteistyöfoorumina, vaikka se ei ole kummankaan järjestön virallinen toimielin. Keskuksella on Suomessa kansainvälisen organisaation asema, ja sen työntekijöillä on syytesuoja, mikä tarkoittaa, että he eivät ole suomalaisen rikosoikeudellisen toimivallan piirissä virkatoimiinsa liittyvissä asioissa. Tämä erityisasema on herättänyt ajoittain myös julkista keskustelua keskuksen vastuista ja valvonnasta.
Hybrid CoE:n koskevassa laissa sanotaan koskemattomuudesta tarkalleen ottaen seuraavasti:
”5 § Hybridiosaamiskeskuksella on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus, ellei se ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut. Koskemattomuudesta luopuminen ei sisällä suostumusta tuomion täytäntöönpanotoimiin. Tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.”
Hybrid CoE:n toimii useiden osallistujavaltioiden yhteisrahoituksella, ja sen vuosibudjetti on ollut viime vuosina noin 4,2–4,9 miljoonaa euroa. Budjetin rungon muodostavat isäntämaa Suomen sekä muiden jäsenmaiden maksamat osallistumismaksut. Yhdysvallat ei ole ollut merkittävä rahoittaja keskuksen perusbudjetissa, vaan sen taloudellinen panos on kohdistunut kertaluonteisiin lahjoituksiin ja yksittäisiin hankkeisiin. Yhdysvaltojen tuki on ollut luonteeltaan projektikohtaista, mikä on heijastanut maan roolia enemmän yhteistyökumppanina ja verkoston osallistujana kuin keskuksen pysyvänä päärahoittajana.
Tiedustelun paljastaminen on johtanut tuomioihin Suomessa
Suomen turvallisuusympäristöön liittyvä julkinen keskustelu on myös aiemmin koskettanut kotimaista tiedustelutoimintaa ja lehdistön roolia sen valottamisessa. Viime vuosina kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa on tuomittu oikeudessa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, kun hovioikeus katsoi heidän julkaisseen ja yrittäneen julkaista tietoja Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyvästä Viestikoekeskuksesta. Hovioikeus tuomitsi Tuomo Pietiläisen ehdolliseen vankeuteen ja Laura Halmisen sakkorangaistukseen, ja Korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemukset, jolloin tuomiot jäivät voimaan. Tuomioiden mukaan julkaistut tiedot oli määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi, ja niiden paljastamista ei katsottu oikeutetuksi sananvapauden perusteella.
Yhdysvaltojen vetäytymisestä Hybrid CoE:n toiminnasta uutisoi ensin Demokraatti
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
