Suomessa lasten rokottaminen perustuu kansalliseen rokotusohjelmaan, jota ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Rokotukset ovat vapaaehtoisia, mutta niitä suositellaan, sillä ne suojaavat lapsia tartuntataudeilta. Rokotteet annetaan maksutta neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Lähes kaikki lapset saavat keskeiset rokotteet, kuten yhdistelmärokotteet ja MPR-rokotteen, jotka suojaavat esimerkiksi tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
THL: Rokotuskattavuus korkea, mutta rokottamattomien lasten osuus kasvussa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa on edelleen korkealla tasolla, noin 95–98 % useimmissa rokotteissa. Valtaosa lapsista saa kaikki kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet.
Samalla täysin rokottamattomien lasten osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina – rokottamattomien osuus on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa yli 2 prosenttiin. Pieni mutta kasvava ryhmä lapsia jää kokonaan ilman rokotuksia, mikä THL:n mukaan voi heikentää väestön suojaa tartuntatauteja vastaan.
Alueellisia eroja esiintyy, ja joillakin alueilla rokottamattomien lasten osuus on suurempi kuin toisilla. Tämä voi lisätä riskiä paikallisille tautiryppäille, jos rokotuskattavuus laskee liikaa tietyillä alueilla. Rokottamattomuus keskittyy tietyille alueille, Ahvenanmaalla se on yli 5 %.
THL korostaa, että vaikka tilanne on edelleen heidän näkemyksensä mukaan hyvä, rokotuskattavuuden kehitystä seurataan. Tavoitteena on varmistaa, että lasten suoja vakavia tauteja vastaan säilyy korkealla tasolla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) mukaan rokottamattomuuden kasvu johtuu pääasiassa kolmesta syystä: rokotuksia lykätään tai ne jäävät väliin käytännön syistä, vanhemmilla on epävarmuutta rokotteista (rokote-epäröinti) ja rokotekriittisyys on lisääntynyt.
Yleisin syy on huoli rokotteiden turvallisuudesta. Haastatteluissa monet vanhemmat kertovat pelkäävänsä mahdollisia haittavaikutuksia, vaikka ne olisivat harvinaisia. Tutkimuksissa tämä on tärkein yksittäinen tekijä rokottamatta jättämisen taustalla.
Muitakin syitä on.
Jotkut vanhemmat uskovat, että lapsen on parempi sairastaa taudit luonnollisesti tai että kehon oma vastustuskyky riittää.
Osa ei luota täysin terveydenhuoltoon tai virallisiin suosituksiin. On epäilyä siitä, että rokotesuosituksissa ja päätöksissä korostuu esimerkiksi lääkeyhtiöiden taloudellinen tai poliittinen näkökulma.
Koska monet rokotettavat taudit (kuten tuhkarokko) ovat Suomessa hyvin harvinaisia, osa vanhemmista ei pidä enää rokotuksia tarpeellisina.
Osa vanhemmista on menettänyt luottamusta perinteisiinkin rokotteisiin uusien mRNA-teknologiaan perustuvien koronarokotteiden takia. Nämä rokotteet kehitettiin nopealla aikataululla ja monet suomalaiset ovat kertoneet kokeneensa vakaviakin rokotehaittoja ja vammautumisia – jopa rokotekuolemia on tapahtunut. Julkinen terveydenhuolto ja mediat eivät ole juurikaan haitoista tiedottaneet.
