Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi World Happiness Report -raportissa. Vuoden 2025 World Happiness Report listaa kymmenen onnellisinta maata: Suomi, Tanska, Islanti, Ruotsi, Alankomaat, Costa Rica, Norja, Israel, Luxemburg ja Meksiko. Kärkisijat heijastavat itsearvioitua elämänlaatua, johon vaikuttavat taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset tekijät, kuten bruttokansantuote, elinajanodote, sosiaalinen tuki, vapaus valita elämässään, vähäinen korruptio ja anteliaisuus. Raportti perustuu Gallup World Pollin keräämään 1 000–3 000 vastaajan otokseen per maa ja kolmen vuoden keskiarvoon. Tulokset heijastavat subjektiivista, kulttuurisidonnaista kokemusta onnellisuudesta.
Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli noin 264 124 henkilöä ja yritystä, joilla oli velkaa ulosoton kautta perittävänä. Heillä oli yhteensä noin 7,1 miljardia euroa ulosottovelkaa.
Suomessa arvioidaan olevan noin 30 000–45 000 huumeiden käyttäjää, ja lisäksi arviolta 320 000 ihmistä käyttää huumeita vuosittain.
Vuonna 2024 Suomessa teki itsemurhan 761 henkilöä. Viime vuosina määrä on pysynyt melko samalla tasolla (noin 700–760 tapausta vuodessa)
Vuonna 2025 Suomessa noin 200 000 ihmistä käytti ruoka-apua. Vuonna 2024–2025 Suomessa 958 000 ihmistä eli noin 17,3 % väestöstä oli riskissä köyhyydelle tai sosiaaliselle syrjäytymiselle. Heidän tulonsa olivat alle suhteellisen köyhyysrajan (alle 60 % mediaanitulosta eli yksineläjällä vaihdellen1230-1500 euroa kuukaudessa).
Vuonna 2019 Suomessa suhteellisen köyhyysrajan alapuolella eli köyhyysriskissä oli n 870 000 ihmistä. Köyhyysriski on kasvanut 10 % vuodesta 2019 vuoteen 2024–2025. Vuonna 2023 noin miljoona ihmistä Suomessa oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa.
Lasten riski köyhyydestä tai syrjäytymisestä kasvoi viime vuosina merkittävästi ja oli noin 17,3 % vuonna 2023.
Toimeentulotuella elävä henkilö Suomessa saa keskimäärin noin 700–800 euroa kuukaudessa. Vuonna 2025 perustoimeentulotukea sai Suomessa 362 000 ihmistä, joista noin 230 000–240 000 oli kantasuomalaisia ja 120 000–130 000 ulkomaalaistaustaisia tai vieraskielisiä.
Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 134 000 suomalaista. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 17 700 uutta henkilöä.
Vuodesta 2019 vuoteen 2022 Suomessa esiintyi selkeää ylikuolleisuutta, kun kuolleiden määrä nousi 53 949:stä noin 63 219:ään. Kuolleiden määrä nousi noin 17,2 %.
Vuonna 2025 sote‑alan irtisanomisten määrä oli arviolta noin 500–700 henkilöä useilla hyvinvointialueilla, kun taas vuonna 2019 irtisanomisia raportoitiin vain muutamia kymmeniä.
Suomessa nuorisotyöttömyysaste (15–24‑vuotiaat) oli noin 17 % vuonna 2019 ja nousi selvästi korkeammaksi vuonna 2025, jolloin luku oli noin 20–22 %
Vuoden 2019 ja 2025 välillä Suomessa kesätyöpaikkojen määrä on arvioiden mukaan vähentynyt merkittävästi, jopa noin kolmanneksen, johtuen työmarkkinoiden kiristymisestä ja nuorten työllistymismahdollisuuksien pienenemisestä.
Vuonna 2025 Suomessa konkurssien määrä nousi noin 3 900 yritykseen, mikä oli korkein taso sitten 1990-luvun laman.
Vuodesta 2019 vuoteen 2026 Suomen valtionvelka kasvoi noin 155,8 miljardista eurosta 190–193 miljardiin euroon. Velkaa oli vuonna 2026 noin 34 500–35 000 euroa per asukas. Vuodesta 2019 vuoteen 2026 Suomen valtionvelka on kasvanut noin 35,2 miljardia euroa.
Vuodesta 2022 lähtien Suomi on tukenut Ukrainan sotaa 2,9 miljardilla eurolla puolustusavussa ja tukenut ukrainalaisia 80 miljoonalla eurolla humanitääristä tukea. Vuodesta 2022 lähtien Suomen Ukrainalle antama tuki on ollut 2,9 miljardia euroa, eli noin 540 euroa per suomalainen, jos tuki jaetaan koko Suomen noin 5,5 miljoonan asukkaan väestöllä.
Arvioiden mukaan Suomessa vuosien 2019–2025 aikana tehdyt sosiaaliturva- ja tukileikkaukset vastaavat keskimäärin 150–200 euroa per asukas vuodessa, kun kokonaisleikkaukset (noin 900 miljoonaa euroa) jaetaan koko väestön kesken.
Vuonna 2025 valtion kulttuuribudjetista leikattiin noin 17,4 miljoonaa euroa, erityisesti esittävästä taiteesta ja museoista, ja leikkaukset ovat kasvaneet 2019 lähtien.
Taiteilijoiden (visuaaliset taiteilijat, muusikot, näyttämötaiteilijat) työttömyys Suomessa nousi 6 000:sta (2019) 8 700:aan (2020). Ammattitaitelijoiden työttömyyden on arvioitu pysyneen noin 8 500–9 000 välillä vuonna 2025.
Vuonna 2019–2025 Suomessa on päätetty lakkauttaa tai lakkautusuhan alla on yli sata terveysasemaa eri hyvinvointialueilla, ja vuonna 2025 noin 133–138 terveyskeskusta on ollut suunnitelmissa sulkea tai siirtää palvelut toiselle paikkakunnalle.
Vuonna 2019 Suomessa oli noin 896 paloasemaa, ja vuosina 2019–2025 niiden joukosta arviolta 20–30 sopimuspalokunnan asemaa on lakkautettu tai ollut uhattuna säästöjen vuoksi.
Syrjäseutujen taloja tuli myyntiin Suomessa 4 000–5 000 vuodessa (2019–2022), ja määrä nousi 5 000–6 000 kohteeseen vuosina 2023–2025. Taloista 20–40 % on ostettu, kun taas loput jäävät tyhjilleen pidemmäksi aikaa.
Vuonna 2025 Suomessa ulosoton kautta myytiin noin 4 400 asuintaloa ja kiinteistöä pakkoluovutuksina.
100–150 suomalaista kyläkauppaa on lopettanut toimintansa (2019–2025), ja koko maan kyläkauppojen määrä on vähentynyt alle 200:aan.
Suomessa maatalousyrittäjien eli maatilojen määrä on laskenut selvästi: vuonna 2019 tiloja oli noin 46 700. Vuonna 2025 määrä on pudonnut 39 900 maatilaan, eli 6 800 tilaa vähemmän.
Kuva: Kuvituskuva
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
