Tampereen yliopiston tuore väitöstutkimus paljastaa, kuinka Maailman terveysjärjestö WHO hyödynsi pelkoa, luottamusta ja solidaarisuutta koronarokoteviestinnässään. Tutkimuksen mukaan järjestö rakensi koronaviruksesta uhkaavaa kuvaa korostaakseen rokottamisen kiireellisyyttä ja käytti sosiaalista mediaa myös oman uskottavuutensa vahvistamiseen.
Tampereen yliopiston tutkija Maisa Borg-Jokinen on selvittänyt, millaisia tunteisiin vetoavia viestintäkeinoja Maailman terveysjärjestö WHO käytti koronaviruspandemian aikana.
Tutkimuksen mukaan WHO pyrki vuosina 2020–2023 lisäämään koronarokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään kansainvälistä solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin WHO:n YouTubessa, Instagramissa ja TikTokissa julkaisemaa rokoteviestintää.
Aineisto koostui yhteensä 417 koronarokoteaiheisesta videosta, jotka luokiteltiin aihepiireittäin. Näistä kolme valittiin yksityiskohtaiseen analyysiin.
Koronaviruksesta rakennettiin uhkaavaa kuvaa
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä tunteisiin perustuvaa viestinnällistä kokonaisuutta: luottamus, solidaarisuus ja pelko.
WHO:n videoissa koronaviruksesta luotiin uhkaava kuva, jolla korostettiin rokottamisen kiireellisyyttä ja muiden terveysturvallisuustoimien tarvetta.
Luottamusta puolestaan rakennettiin korostamalla tiedettä ja WHO:n omaa asiantuntijatietoa. Videoissa järjestön asiantuntijatieto asetettiin vastakkain vääräksi määritellyn tiedon kanssa.
Tutkimuksen mukaan tunteet olivat keskeinen osa WHO:n rokoteviestinnän strategioita.
WHO vahvisti myös omaa asemaansa
Borg-Jokisen mukaan sosiaalinen media tarjosi WHO:lle mahdollisuuden vahvistaa omaa uskottavuuttaan ja asemaansa kansainvälisessä terveyspolitiikassa.
”Pandemian aikana sosiaalisesta mediasta tuli WHO tärkeä väline uskottavuuden rakentamiseen ja asemansa vahvistamiseen globaalin terveyden toimijana”, Borg-Jokinen sanoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että rokotteiden epätasa-arvoista jakautumista eri maiden välillä käsiteltiin moraalisena kysymyksenä.
WHO:n videoissa rokotteiden epätasainen saatavuus esitettiin kansainvälisen yhteisön moraalisena epäonnistumisena. Viestinnässä vedottiin solidaarisuuteen ja yhteiseen vastuuseen.
Tunteisiin vetoaminen ei rajoittunut rokotekriittisiin toimijoihin
Borg-Jokisen mukaan tunteiden merkitystä on usein korostettu erityisesti rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien toimijoiden viestinnässä.
Hänen tutkimuksensa osoittaa, että tunteisiin vetoaminen kuului myös kansainvälisen terveysviranomaisen viestintästrategioihin.
”Tunteita pidetään usein irrationaalisina tai rokotteisiin kriittisesti tai epäilevästi suhtautuvien toimijoiden ominaisuutena. Tutkimukseni osoittaa, että tunteet ovat keskeinen osa myös WHO kaltaisten virallisten ja vaikutusvaltaisten terveysorganisaatioiden viestintästrategioita”, Borg-Jokinen toteaa.
Tutkimuksessa analysoitiin myös kuvia, ääntä ja musiikkia
Väitöstutkimuksessa käytettiin multimodaalista sosiaalisemiotiikkaa, jonka avulla selvitettiin, miten videoiden kuvat, tekstit, äänet, musiikki ja muut ilmaisukeinot rakensivat viestejä ja tunteisiin vetoavia merkityksiä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimus tuo kansainvälisen terveyspolitiikan tutkimukseen käsitteen emotionaalis-esteettiset yhteisöt. Sillä kuvataan sitä, kuinka tunteita ja audiovisuaalisia esitystapoja käytetään yhteisten merkitysten, arvojen ja yhteenkuuluvuuden rakentamiseen.
Borg-Jokisen kansainvälisen politiikan alan väitöskirja Emotional–Aesthetic Communities in Global Health: Trust, Solidarity and Fear in the World Health Organization’s COVID-19 Vaccine Videos on Social Media tarkastetaan Tampereen yliopistossa lauantaina 17. lokakuuta 2026.
