Nenäliina esiin, kun räkä alkaa valua. Niistäminen kuuluu arkisimpiin asioihin, mutta oletko koskaan miettinyt, voiko sen tehdä väärin? Japanilaistutkijat päättivät selvittää asian tieteellisesti. Tutkimus oli niin erikoinen, että se palkittiin syyskuussa kansainvälisellä tiedepalkinnolla.
Japanilainen korva-, nenä- ja kurkkutautien tutkija Tokuji Unno selvitti yhdessä kollegansa Hiroshi Yajiman kanssa, miten nenä pitäisi oikeastaan niistää.
Tutkijoiden vuonna 1977 julkaisema tutkimus kantoi nimeä ”Kuinka niistää nenä – niistämisen aerodynaaminen tutkimus”.
Tutkimus nousi uudelleen julkisuuteen syyskuussa 2026, kun Unnolle myönnettiin postuumisti lääketieteen Ig Nobel -palkinto.
Ig Nobel -palkinnoilla huomioidaan tutkimuksia, jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan.
Tutkijat mittasivat niistämisen nopeutta ja painetta
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15 koehenkilön nenän kautta tapahtuvaa ilmavirtausta ja niistämisen vaikutuksia.
Tutkijat mittasivat muun muassa uloshengitysilman nopeutta, määrää ja niistämisen kestoa. Lisäksi selvitettiin, miten voimakas niistäminen vaikutti korvakäytävässä mitattuun paineeseen.
Mittauksissa käytettiin ilmavirtausmittareita sekä korvakäytävään sijoitettua pientä pallokatetria, joka oli yhdistetty paineanturiin.
Koehenkilöt niistivät sekä yhdellä sieraimella kerrallaan että molemmilla sieraimilla samanaikaisesti.
Tulosten mukaan yhden sieraimen kautta tapahtuvan niistämisen ilmavirtaus oli keskimäärin 1,81 litraa sekunnissa. Keskimääräinen niistämisen kesto oli 1,23 sekuntia ja ulospuhallettu ilmamäärä 1,34 litraa.
Tutkijat havaitsivat myös, että voimakas niistäminen aiheutti usein painemuutoksia korvakäytävässä.
Näin nenä pitäisi tutkimuksen mukaan niistää
Tutkimuksen perusteella yhden sieraimen sulkeminen voi tehostaa liman poistumista toisesta sieraimesta etenkin silloin, kun sierainten avoimuudessa on eroa.
Kun paremmin auki oleva sierain suljetaan, ilmavirtaus voi voimistua tukkoisemmassa sieraimessa.
Tutkijat havaitsivat myös, että nopeampi ulospuhallus tehosti nenäeritteen poistumista.
Vuoden 1977 tutkimuksen johtopäätöksenä suositeltiin pitkää ja runsasta niistämistä hengitysteiden puhdistamiseksi.
Tutkimus ei kuitenkaan tarkoita, että nenä kannattaisi nykyisen lääketieteellisen tiedon perusteella yksiselitteisesti niistää mahdollisimman suurella voimalla.
Myöhemmin julkaistuissa tutkimuksissa on havaittu, että voimakas niistäminen saattaa kuljettaa nenäeritettä sivuonteloihin. Esimerkiksi vuonna 2000 Clinical Infectious Diseases -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että niistäminen synnyttää nenäonteloon huomattavasti suurempia paineita kuin yskiminen tai aivastaminen.
Lähes 50 vuotta vanha tutkimus sai palkinnon
Niistämistä koskeva tutkimus julkaistiin tammikuussa 1977 japanilaisessa Nippon Jibiinkoka Gakkai Kaiho -tiedelehdessä.
Sen tekijä Tokuji Unno kuoli vuonna 2022 ollessaan 89-vuotias. Hänet palkittiin tutkimuksestaan lähes puoli vuosisataa sen julkaisemisen jälkeen.
Asahikawan lääketieteellisen yliopiston mukaan tutkimus palkittiin, koska se tarkasteli tieteellisesti jokapäiväistä toimintoa, johon ei aiemmin ollut kiinnitetty vastaavaa tutkimuksellista huomiota.
Unnon puolesta palkinnon vastaanotti yliopiston professori Miki Takahara Sveitsin Zürichissä järjestetyssä palkintoseremoniassa.
