Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat rakennemuutoksen, joka muuttaa suomalaista maataloutta pysyvästi: viljelijät ikääntyvät, tilojen määrä vähenee ja tuotanto keskittyy.
Suomalainen maatalous on keskellä voimakasta murrosta. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan viljelijöiden keski-ikä on noussut jo 55 vuoteen, mikä kertoo sukupolvenvaihdosten selvästä hidastumisesta.
Kehitys on ollut pitkäaikaista. Vielä 2000-luvun alussa viljelijät olivat keskimäärin alle 50-vuotiaita, mutta trendi on jatkunut tasaisesti ylöspäin. Nuoria jatkajia ei ole tullut alalle samaa tahtia kuin aiemmin.
Samaan aikaan maatilojen määrä jatkaa laskuaan. Vuonna 2024 Suomessa oli enää 35 910 aktiivista maatalousyritystä. Vaikka tilojen määrä vähenee, niiden koko kasvaa: keskimääräinen peltoala on noussut jo 53 hehtaariin.
Tämä kertoo tuotannon keskittymisestä yhä harvemmille toimijoille. Pienet tilat katoavat, ja jäljelle jäävät suuremmat, tehokkaammat yksiköt.
Taloudellisesti maatalous näyttää edelleen toimivalta, mutta paineet ovat kasvaneet. Keskimääräiset kokonaistulot ylittävät 110 000 euroa vuodessa, samalla kun menot nousevat noin 92 000 euroon. Kannattavuus on monella tilalla tiukilla, mikä osaltaan vaikeuttaa uusien yrittäjien houkuttelua alalle.
Asiantuntijat varoittavat, että kehityksen jatkuessa kotimainen ruoantuotanto voi ajautua riskialttiiseen tilanteeseen. Jos uusia viljelijöitä ei saada riittävästi, osaaminen ja tuotantokapasiteetti voivat heikentyä nopeasti.
Tilastot kertovat karua kieltä: suomalainen maatalous ei ole katoamassa – mutta sen tekijät ovat.
