Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistusta hankkeessaan STM096:00/2023. Uudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa nykyinen lainsäädäntö vastaamaan palvelujärjestelmää, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä työvoiman saatavuutta. Valmistelussa tarkastellaan sääntelyn joustavuutta, eri ammattiryhmien työnjakoa ja osaamisen hyödyntämistä. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen, luontaishoitojen asemaa ja sääntelyn tarvetta. Hankkeen pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle tulevina vuosina.
Kansalaiskysely luontaishoitojen sääntelystä menossa
Kansalaiskysely on avattu luontaishoitojen asemasta osana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Kysely liittyy STM:n käynnissä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistukseen (hanketunnus STM096:00/2023). Uudistuksessa tarkastellaan luontaishoitojen sääntelyn tarvetta, asemaa ja roolia suomalaisessa hyvinvointi- ja terveyspalvelujärjestelmässä.
Kysely avattiin 16. tammikuuta 2026 Oikeusministeriön ylläpitämässä Otakantaa.fi-verkkopalvelussa. Kansalaiset voivat osallistua kyselyyn Otakantaa.fi-palvelussa ja tuoda esiin näkemyksensä luontaishoitojen osuudesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vastaukset toimivat tausta-aineistona lainvalmistelussa ja voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin hoitomuotoja säännellään ja miten ala kehittyy.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa kansalaisten näkemyksiä siitä, millaista sääntelyä alalle tarvitaan ja miten hoitojen saatavuus, turvallisuus ja harjoittaminen tulisi järjestää. Kyselyllä voi olla merkittäviä vaikutuksia luontaishoitojen asemaan Suomessa.
STM:n hanke on herättänyt huolta sääntelyn väljyyden vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja vastuunjakoon. Kritiikin mukaan muiden kuin lailla säänneltyjen hoitajien roolin laajentaminen sekä luontaishoitojen aseman tarkastelu voi hämärtää pätevyysvaatimuksia ja valvontaa.
Luontaishoidot: ravintolisät, mineraalit, hierontaterapiat
Luontaishoidoilla tarkoitetaan hyvinvointia ja terveyttä edistäviä täydentäviä ja länsimaisen lääketieteen ulkopuolisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja, joita on Suomessa useita vakiintuneita menetelmiä. Luontaishoitoihin lasketaan hierontatekniikat ja -terapiat, akupunktio, vyöhyketerapia, osteopatia ja naprapatia, mieli‑keho‑menetelmät (jooga, tai chi ja meditaatio), energiahoidot (reiki), sekä ravintoaine- ja yrttilisät, aromaterapia jne.
Suuri osa suomalaisista käyttää luontaishoitoja. Ennen luontaishoidoiksi laskettiin kiropraktiikka, fysioterapia ja osteopatia, jotka on nyt hyväksytty osaksi virallista terveydenhuoltojärjestelmää. Tämä kertoo monien hoitotekniikkojen tarpeesta, siirtymästä lääketieteen hyväksymäksi hoitomuodoksi ja valtavirtaistumisesta.
Suuri osa suomalaisista käyttää luontaishoitoja. Ennen luontaishoidoiksi laskettiin kiropraktiikka, fysioterpaia ja osteopatia, jotka on nyt luokiteltu lääketieteen puolelle. Tämä kertoo monien hoitotekniikkojen siirtymästä lääketieteen hyväksymäksi hoitomuodoksi ja valtavirtaistumisesta sekä tarpeellisuudesta. Tutkimuksen (2023) mukaan yli puolet suomalaisista (51,1 %) on käyttänyt vähintään yhtä täydentävää ja vaihtoehtoista hoitomuotoa vuoden aikana.
Luontaishoitoterapeutti: ”Ala yhteiskunnallisesti hyljeksityssä asemassa”
”Suomessa poliitikot vaativat jatkuvasti, että luontaishoitoja rajoitetaan ja estetään, vaikka monet heistä itsekin hoitoja käyttävät, kertoi suomalainen luontaishoitoalan yrittäjä. ”Yksikään poliitikko ei julkisuudessa tue luontaishoitoalaa”.
”Yhdenkään luontaishoitoja käyttävän henkilön ei tulisi äänestää kokoomusta, koska koko puolue vastustaa niitä. Kokoomuksessa on paljon lääkäreitä ”, sanoo luontaishoitoyrittäjä. Eturistiriita on ilmeinen.
Muissa maissa esimerkiksi Ruotsissa on hyvä lainsäädäntö, mm. terapeuttirekisteri, josta Suomen olisi hyvä ottaa mallia, kommentoi luontaishoitoalan yrittäjä.
”Luontaishoitoalan parjaamisesta huolimatta luontaisalan käyttö on suosiossa. Suuri määrä suomalaisista käyttää ravintolisiä, mineraaleja, yrttejä (valeriana, kurkuma, ashwagandha jne) hierontahoitoja (ayurveda-hieronta, kalevalainen jäsenkorjaus, tuina, rosen-terapia jne).”
”Se on iso kaupallinen sektori, jossa toimii yrityksiä kuten Puhdistamo ja Hankintatukku, Aboa Medica.”
”Mutta Suomesta puuttuu toimialakoodi kokonaan luontaishoidolle – he joutuvat rekisteröitymään esimerkiksi ”sauna ja solarium-yrittäjiin, mikä on absurdia ”, kertoo luontaishoitoalan yrittäjä.
”Tämä nyt menossa oleva hanke ja kysely on hyvä – on korostettava omaa päätäntävaltaa omasta elämänvalinnoista, ja itsemääräämisoikeutta omasta kehosta”.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
