Kansalaisaloite, joka vaatii tiukempia tuomioita seksuaalirikoksista, on saavuttanut yli 82 000 kannatusilmoitusta kansalaisaloite.fi-palvelussa. Aloite ylitti selvästi vaaditun 50 000 kannatusilmoituksen alarajan, jonka jälkeen se voidaan tarkistaa ja lähettää eduskunnan käsittelyyn.
Aloitteen vireillepanopäivämäärä on 19. tammikuuta 2026, ja tällä hetkellä se on keräysvaiheessa, jossa kansalaiset voivat edelleen tukea aloitteen toteutumista. Eduskunnan käsittely alkaa sen jälkeen, kun kaikki kannatusilmoitukset on tarkistettu.
Aloitteen tekijät korostavat, että tavoitteena on lisätä seksuaalirikosten uhrien suojaa ja vahvistaa rikosten ehkäisyä tiukemman lainsäädännön avulla. Aloitteen suuri kannatus kertoo vahvasta kansalaismielipiteestä aiheessa.
Monia kansalaisaloitteita tehty aiemmin seksuaalirikosten vähentämiseksi
Muitakin kansalaisaloitteita on seksuaalisen väkivallan rikoksista tehty.
2014–2015: Kansalaisaloite aloitettiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten, pedofiilien rangaistusten kiristämiseksi sai tarvittavat 50 000 nimeä ja meni eduskuntaan käsittelyyn. Eduskunta käsitteli aloitteen lähetekeskustelussa ja valiokunnassa, mutta ei hyväksynyt sitä sellaisenaan laiksi. Myöhemmin rikoslakia on kiristetty lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, joka perustuvat hallituksen ja ministeriön valmisteluun, eivät suoraan kansalaisaloitteeseen. Rikoslakia lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta kiristettiin esimerkiksi vankeusajan pituutta ja rikosnimikkeitä täsmentämällä.
2018–2019: Kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja karkottamisesta keräsi jopa yli 118 000, eteni eduskuntaan. Eduskunta keskusteli aloitteesta lähetekeskustelussa ja lähetti sen hallintovaliokuntaan, mutta käsittely jäi kesken, eikä siitä tehty lakia. Aloite ei johtanut konkreettisiin toimiin tai lainsäädäntömuutoksiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, vaikuttavatko kansalaisaloitteet lainsäädäntöön demokratian toteutumisen näkökulmasta. Näinkään suuri määrä allekirjoittaneita kansalaisia ei tuottanut suoraa oikeudellista muutosta.
2026: Uusi menossa oleva kansalaisaloite seksuaalirikoslainsäädännön kiristämiseksi on vireillä allekirjoituksien keräämisen vaiheessa. Allekirjoituksia on jo yli tarvittava määrä 82 000. Aloitteen voi allekirjoittaa alle heinäkuun 19. päivään asti osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16618
Seksuaalirikokset Suomessa kasvussa – ilmoituskäytänteet muuttuneet
Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa raportoidut seksuaalirikokset ovat kasvaneet selvästi. Erityisesti lapsiin kohdistuvat rikokset lisääntyivät vuonna 2024 lähes 40 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä liittyy osin lainsäädännön muutoksiin, ilmoittamisen lisääntymiseen ja digitaalisten kanavien käyttöön.
Kasvun taustalla ovat lainsäädäntö, raportointikäytännöt, että sosiaaliset ja teknologiset muutokset, jotka mahdollistavat uusia rikosmuotoja ja lisäävät ilmoitusten määrää.(Helsinki Times)
Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina epäiltyjen joukossa, mutta asiantuntijat korostavat, että tekijöiden kansalaisuus ei yksiselitteisesti selitä rikollisuutta. Demografinen jakaantuminen vaikuttaa: maahanmuuttajaväestössä on suhteessa enemmän nuoria miehiä, jotka tilastollisesti tekevät rikoksia muita ryhmiä useammin. Asiantuntijat varoittavat yksinkertaistamasta syy‑seuraussuhdetta siten, että maahanmuutto itsessään aiheuttaisi rikollisuutta – sen sijaan merkitystä on nuorella iällä, sosioekonomisella heikolla asemalla ja heikolla integroitumisella.
Suomessa ulkomaalainen voidaan esittää karkotettavaksi, jos hänet on tuomittu rikoksesta, josta enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Tämä perustuu ulkomaalaisten karkottamista koskeviin säännöksiin ulkomaalaislaissa (149 §), jonka mukaan rikosperuste on yksi karkotuksen perusteista. Karkotusesityksen tekee poliisi, mutta lopullisen päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto (Migri), joka arvioi yksilöllisesti henkilön pitkäaikaisen asumisen Suomessa, perhesuhteet ja mahdolliset turvallisuusriskit kotimaassa.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tunnettu tosiasia on, että rikoksien määrään tai laatuun ei vaikuteta rangaistusten kovuudella. Muutenhan esimerkiksi Yhdysvalloissa ei olisi rikollisuutta juuri lainkaan.
Ainoa todella vaikuttava keino olisi kiinnijäämisen riskin lisääminen, mutta se maksaa. Siksi rikokset jatkavat – etenkin valtion rahapulan aikana – kasvuaan.