Tohtori Helmut Sterz antoi Saksan parlamentin koronatutkintakomissiolle lausunnon mRNA-rokotteista viime torstaina. Sterz osallistui Pfizer-Biontechin Corminaty-koronarokotteen hyväksymisprosessiin Saksassa.
Helmut Sterz antoi asiantuntijalausuntonsa 19. maaliskuuta Saksan liittopäivien parlamentaariselle koronapolitiikan tutkintavaliokunnalle.
Kuulemista johti Hannoverin Leibniz-yliopiston julkistalouden professori Dr. Stefan Homburg, joka toimii asiantuntijana kansanedustajista ja asiantuntijoista muodostetussa koronatutkintakomissiossa.
Tohtori Helmut Sterz suhtautuu erittäin kriittisesti koronarokotteen nopeaan hyväksymisprosessiin. Hän toteaa lausunnossaan, että monia olennaisia vaiheita jätettiin tekemättä tai tehtiin nopeutetusti.
Komissio kysyi häneltä koronarokotteen karsinogeenisuudesta, mihin Sterz vastasi, ettei sen syövälle altistavuutta edes tutkittu kiireellisen aikataulun takia. Kyseessä oli hänen mukaansa kyseenalainen ja poikkeuksellinen menettely, sillä edes vaihtoehtoisia tutkimuksia ei tehty.
Nopeus laitettiin turvallisuuden edelle – syntyvyys laskenut Saksassa
Koronarokotuskampanjan jälkeen syntyvyyden on raportoitu laskeneen niin Saksassa kuin monissa muissa korkean rokotekattavuuden maissa.
Sterz kertoi, että rokotteen vaikutuksesta hedelmällisyyteen tehtiin rottatutkimus, joka oli kuitenkin puutteellinen. Se ei antanut luotettavia tuloksia rokotteen vaikutuksesta raskauteen ja sikiön kehitykseen.
Sterz vertaa tilannetta Talidomidi-lääkkeen käyttöön 1950-luvulla. Tuolloin lääkkeen oli mahdollista saada myyntilupa ilman, että sen vaikutusta sikiön kehitykseen testattiin.
Raskaana olevat naiset käyttivät Talidomidia huolettomasti unilääkkeenä ja raskauspahoinvointiin kunnes selvisi, että se aiheuttaa vakavia sikiövaurioita. Osa luvan perusteena olevista tutkimuksista paljastui puutteellisesti tehdyiksi ja tutkimustuloksia oli jopa väärennetty.
Sterz kertoo, että Pfizerin Corminaty-rokotteen hyväksyntä tapahtui Robert Koch -instituutin nopeutetulla protokollalla. Keskeiset toksisuustutkimukset uhrattiin nopeudelle ilman hyväksyttävää syytä. Koronarokotteelle annettu nopeutettu hyväksyntä johti sen vuoksi kiellettyihin ihmistutkimuksiin.
Ennakkoon tiedettiin rokotteen aiheuttavan kuolemia
Robert Koch -instituutti oli kiinnittänyt huomiota puutteellisiin turvallisuustutkimuksiin, mutta hyväksyi sen, että haittavaikutukset testattaisiin vasta rokotteen käyttöönoton jälkeen rokotteen saavilla ihmisillä.
Pfizerin omassa markkinoille saattamisen jälkeisessä raportissa kerrottiin yli 1200 kuolemantapauksesta, jotka olivat ilmenneet kahden kuukauden aikana rokotteen hyväksymisestä.
– Viimeistään tuolloin rokote olisi pitänyt vetää markkinoilta, Sterz toteaa.
– Paul Erliche -instituutti sai, jos olen saanut oikeaa tietoa, 2133 raporttia Corminaty-rokotteen jälkeisistä rokotekuolemista, Sterz lisää.
Tämän lisäksi suuri määrä tapauksista jää raportoimatta aliraportoimisen takia. USA:ssa aliraportointikerroin on 30. Jos Saksassa tapahtuneiden rokotekuolemien määrä kerrotaan tällä aliraportointiluvulla, niiden määräksi saadaan 60 000.
Kuulustelija totesi liittovaltion salaavan tärkeitä SafeVac- ja KV-sairasvakuutustietoja rokotteiden haittavaikutuksista. Lisäksi suurin osa koronatutkintakomission jäsenistä on jopa kieltäytynyt pyytämästä näitä tietoja.
Sterziltä kysyttiin, olisiko rokotehaitat ja -kuolemat voitu välttää asianmukaisella hyväksymisprosessilla. Hän vastasi:
– Kyllä, sillä Corminaty-rokotetta ei olisi pitänyt sääntöjen mukaan hyväksyä lainkaan.
Oliko rokotteesta enemmän hyötyä kuin haittaa
Monet rokotehaitoista kärsivät häviävät oikeusjutut Saksassa, koska Corminaty-rokotteen hyöty-riski-suhteen väitetään olevan positiivinen. Kuulustelija kysyi, oliko tämä arvio oikea.
– Minun näkökannaltani se on täysin väärä. Vakavalta sairastumiselta tai kuolemalta välttymistä ei edes tutkittu. Pfizerin oma tutkimusaineisto ei osoita positiivista hyöty-riski-suhdetta lainkaan.
Sterzin mukaan Koblenzin yliopiston matemaatikko Robert Rockenfeller on arvioinut, että jokaista väitetysti estettyä vakavaa koronatautia kohden on tullut 25 vakavaa haittavaikutusta.
Kuolleisuus kasvoi 2021–2022, vaikka sen olisi pitänyt laskea
Kysymykseen, vähenikö ikäkorjattu kuolleisuus Saksassa koronarokotekampanjan aloittamisen jälkeen, Sterz vastasi:
– Ei, kuolleisuus kasvoi merkittävästi vuosina 2021 ja 2022 verrattuna vuoteen 2020. Jos hyöty-riski-suhde olisi ollut positiivinen, kuolleisuuden olisi pitänyt laskea. Pfizerin koronarokotehan tuli saataville vuoden 2021 alussa.
Lopuksi kuulustelija kysyi, saivatko saksalaiset rokotuskampanjan aikana samaa aktiivista ainesosaa, jota Pfizer oli testannut lyhennetyssä hätäkäyttöluvan myöntämismenettelyssä? Sterz vastasi:
– Eivät saaneet, sillä Pfizer käytti ennen rokotteen hyväksyntää tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa erittäin puhdasta ainesosaa. Se oli liian kallista massatuotantoon, joten ihmisille annettiin Escherichia coli -bakteerin avulla kehitettyä rokotetta.
– Sen vuoksi rokotteessa oli huomattavasti epäpuhtauksia bakteerin DNA:sta, mikä on voinut vaikuttaa syöpäriskin merkittävään kasvuun.
Helmut Sterz – ansioitunut virologian tohtori ja toksikologi
Helmut Sterz (s. 1946) on saksalainen eläinlääkäri, virologian tohtori ja toksikologi. Hän on toiminut myös Pfizer Euroopan johtavana toksikologina ja vastannut lääkkeiden turvallisuuteen liittyvistä eläinkokeista. Toksikologia on tieteenala, joka tutkii kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten aineiden haitallisia vaikutuksia eliöihin ja arvioi niiden aiheuttamia riskejä, esimerkiksi lääkkeissä käytettynä. Hän on työskennellyt useissa toksikologian keskuksissa vuoteen 2007 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Sterz ei osallistunut mRNA-rokotteiden kehitykseen.
Sterz on tullut tunnetuksi kirjastaan Die Impf-Mafia (2025), suomeksi Rokotemafia. Nimellä hän viittaa lääkeyhtiöiden, sääntelyviranomaisten ja poliitikkojen muodostamaan troikkaan, joka peittelee toistensa epäonnistumisia asettaen taloudelliset voitot turvallisuuden edelle. Kirjassaan hän kertoo, miten Pfizerin Comirnaty-rokotteen hyväksymisessä rikottiin kansainvälisiä lääketurvallisuusmääräyksiä jättämällä muun muassa tarvittavat immunotoksilogiset, karsinogeeniset ja lisääntymistoksisuustutkimukset tekemättä.
Pfizerin Corminaty-koronarokote on ollut käytössä myös Suomessa.
