Saksa laittaa yli 600 miljardia euroa puolustukseen ”Putin-uhan” vuoksi

Kuva: Adrian Schmidt / Pexels

Saksa valmistautuu historialliseen ”puolustusloikkaan”. Maan hallitus aikoo kasvattaa puolustusmenoja rajusti vuoteen 2030 mennessä, ja lasku aiotaan maksaa suurelta osin velalla.

Saksa aikoo investoida puolustukseen yli 600 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, kerrotaan Les Echos’n analyysissä.

Kyse on valtavasta suunnanmuutoksesta maalle, joka tunnettiin pitkään tiukasta talouskuristaan. Nyt Saksa perustelee menojen kasvattamista Venäjän uhalla, Naton paineella ja tarpeella vahvistaa Saksan asevoimien iskukykyä.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Saksan valtiovarainministeriön mukaan puolustusministeriön menot nousevat vuonna 2027 peräti 109,7 miljardiin euroon. Lisäksi rahaa tulee Saksan asevoimien erityisrahastosta. Hallituksen tavoitteena on nostaa Saksan Nato-menot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil perusteli linjaa poikkeuksellisen suoraan.

”Euroopan rauhaa uhkaa Venäjän aggressio. Emme voi puolustautua Putinia vastaan nollavelalla”, Klingbeil sanoi.

Saksalainen Tagesschau kertoo, että puolustusmenojen on määrä nousta 109,7 miljardista eurosta vuonna 2027 jopa 183,7 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Mitä positiivista – jakso 12

Velkahana aukeaa

Saksan hallituksen budjettiesitys merkitsee myös valtavaa uutta velanottoa. Reutersin mukaan vuoden 2027 budjettiesitys sisältää 555,4 miljardin euron menot ja 117,5 miljardin euron investoinnit. Samalla puolustuksen ydinmenot nousevat noin 109 miljardiin euroon.

Tagesschaun mukaan Saksa aikoo ottaa vuonna 2027 uutta velkaa yhteensä 203,7 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan ydintalousarvio, infrastruktuurirahasto ja Bundeswehrin erityisrahasto.

Trumpin paine taustalla

Saksan puolustuskäänne tapahtuu tilanteessa, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on painostanut Nato-maita käyttämään enemmän rahaa omaan puolustukseensa.

Liittokansleri Friedrich Merz puolusti Saksan linjaa toteamalla, että Saksa kaksinkertaistaa puolustusbudjettinsa neljässä vuodessa.

”Tämä on suurin ponnistus, jonka olemme koskaan tehneet puolustuskykymme vahvistamiseksi”, Merz sanoi Reutersin mukaan.

Trump oli aiemmin arvostellut Saksan puolustusmenoja rajusti ja kutsunut niitä ”naurettaviksi”.

Valtava media-aineisto Gazan kansanmurhasta – tätä arkistoa ei suositella herkille

Kansalaisille luvassa myös kiristyksiä

Puolustusmenojen kasvu ei tapahdu tyhjiössä. Samalla Saksa joutuu etsimään säästöjä ja uusia tuloja muualta.

Saksan hallituksen mukaan budjettia tasapainotetaan muun muassa ilmasto- ja muutosrahaston tukia leikkaamalla, kryptovarojen verotuksella, muoviverolla sekä tupakkaveron muutoksilla. Lisäksi hallinto joutuu säästökuurille.

Tagesschau kertoo, että säästöjä haetaan myös sosiaalimenoista, kuten eläke- ja sairausvakuutuksesta. Tämä tekee puolustusloikasta poliittisesti arkaa: samalla kun asevoimille avataan rahahanat, kansalaisilta ja muilta hallinnonaloilta vaaditaan kiristyksiä.

Valitse Posi TV ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa, niin saat jatkossakin näkyviisi riippumatonta, luotettavaa ja ajankohtaista sisältöä heti, kun sitä julkaistaan.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Suomi ei halua venäläisalusta satamaansa – taustalla sanotaan olevan vakava turvallisuusuhka

Rajavartiolaitos on perustellut, miksi venäläinen Sparta II -rahtialus hinataan takaisin Venäjälle Suomen sataman sijaan. Viranomaisen mukaan aluksen tuntematon lasti voi olla vaarallista tai jopa räjähtävää. Rajavartiolaitos kertoo, ettei sillä ole varmaa tietoa Sparta II:n lastista. Aluksen tiedetään kuitenkin kuljettaneen aiemmin sotilaslastia. Tämän vuoksi viranomaiset suhtautuvat alukseen sillä oletuksella, että lasti voi olla vaarallista tai räjähtävää. […]

Kotimaa 11 min sitten

”Syyllisten etsintä johtaa väistämättä joko Tallinnaan tai Helsinkiin” – venäläisprofessorilta kova vihjaus Suomenlahden drooni-iskusta

Venäläinen professori Nikolai Meževitš esittää vakavan epäilyn Suomen ja Viron mahdollisesta roolista venäläiseen rahtialukseen kohdistuneessa drooni-iskussa Suomenlahdella. Hänen mukaansa syyllisten jäljittäminen johtaisi väistämättä joko Tallinnaan tai Helsinkiin. Professori kyseenalaistaa samalla, miksi presidentti Alexander Stubb ei ole nimennyt hyökkäyksen tekijöitä. Venäläinen VFocus Mail julkaisi sunnuntaina 22. marraskuuta haastattelun, jossa Venäjän Baltian tutkimuksen yhdistyksen johtaja, professori Nikolai Meževitš […]

Geopolitiikka 1 t sitten

Paavo Väyrynen: Suomi uudessa maailmanjärjestyksessä

Presidenttien Vladimir Putin, Donald Trump ja Xi Jinping äskettäinen tapaaminen on synnyttänyt julkista keskustelua maailmanjärjestyksen muuttumisesta. Keskustelu on kovin jälkijättöistä. Nykyisen kansainvälisen järjestyksen muotoutuminen on ollut havaittavissa jo pitkään ja erityisesti parin viime vuoden aikana. Yhdysvalloilla johtavana suurvaltana on tietysti ollut ratkaiseva vaikutus maailmanjärjestyksen muutoksiin. Kylmän sodan kauden päätyttyä Yhdysvallat pyrki ylläpitämään yksinapaista kansainvälistä järjestystä. […]

Analyysi 9 t sitten