Sosiaali‑ ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on ilmoittanut päättäneensä, että sosiaali‑ ja terveysministeriön myöntämiin STEA‑avustuksien järjestöissä työskentelevien palkkoihin asetetaan raja: jatkossa yksittäisen työntekijän vuotuinen palkka saa olla enintään 75 000 euroa ilman sivukuluja, joka olisi 6 250 euroa kuukaudessa. Uusi palkkakatto astuu voimaan vuoden 2027 alusta ja koskee avustuksia saavien järjestöjen henkilöstöä ja johtajia.
Ministeri Rydman kertoi päätöksestä some‑viestissään ja totesi, että raja on osa hänen ensimmäistä uudistustaan järjestöavustusten käytössä. Rydmanin mukaan palkkakatto rajoittaa suurimpien palkkojen kasvua ja lisää avustusten kohdentamisen kohtuullisuutta. Hän vihjasi myös, että asiaan ”jatkoa seuraa”
Käytännössä päätös tarkoittaa, että mikäli STEA‑avustuksia saavan järjestön työntekijän palkka ylittää 75 000 euroa vuodessa ilman lakisääteisiä sivukuluja, järjestön on katettava ylittävä osuus omarahoituksellaan. Tätä ei voi korvata avustuskohteen muilla tuloilla.
Ministeriön mukaan nykytilanteessa tämän rajan ylittäviä palkkoja on stea‑avustuskohteissa noin 200 henkilöllä, mikä tarkoittaa, että palkkakatto vaikuttaisi suoraan palkkoihin useissa järjestöissä.
Palkkakatto osana leikkauspolitiikkaa
Uusi palkkakatto tulee osaksi laajempaa kehystä, jossa STEA‑avustusmäärärahat ovat jo laskeneet useana vuotena peräkkäin valtiontalouden sopeutustoimien vuoksi. Vuonna 2026 STEA‑avustuksia myönnettiin noin 274 miljoonaa euroa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vielä pari vuotta aiemmin.
Ministeriön mukaan palkkakaton käyttöönotto voi lisätä painetta järjestöjen omarahoitukseen siirtymiselle ja lisätä hallinnollista työtä pienten ja keskisuurten toimijoiden keskuudessa. Toisaalta ympäristöjärjestöjä ja sosiaalialan perustellaan usein merkittävällä yhteiskunnallisella roolilla.
Päätös on herättänyt kiivasta keskustelua. Osa pitää palkkakaton asettamista haitallisena järjestökentälle, sillä se saattaa vaikeuttaa osaavien ammattilaisten palkkaamista. Monet taas puoltavat päätöstä; valtion varoja tuleekin kohdentaa tiukemmin ja hillitä korkeimpia palkkoja veronmaksajien rahoilla tuettavissa järjestöissä.
Palkkakatto voi lisätä julkista luottamusta siihen, että avustusvaroja käytetään kohtuullisesti.
Jos palkkakatto yhdistetään pieneneviin avustuksiin, osa järjestöistä saattaa joutua supistamaan toimintaa tai etsimään muita rahoituslähteitä, kuten lahjoituksia ja yritysyhteistyötä. Tämä voi muuttaa koko järjestökentän rakenteita ja prioriteetteja tulevaisuudessa.
Karkealla laskelmalla palkkakaton myötä näiden 200 järjestöjohtajien palkkojen kokonaismäärä vähenisi arviolta 5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi merkittävä summa verorahoja. Toki kirjanpidollisilla toimilla sitäkin voi kiertää.
Kansalaiset iloitsevat palkkakatosta ja kiittelevät Rydmanin päätöstä
X- kommenteissa Rydmanin ilmoitukseen suurin osa kansalaisista pitää STEA-avustusten 75 000 euron palkkakattoa loistavana ja oikeudenmukaisena muutoksena, ja useissa kommenteissa kiitellään ministeri Wille Rydmania päätöksestä. Kommentoijat korostavat, että muutos puuttuu pitkään jatkuneeseen menoon, jossa verovaroin on maksettu suuria palkkoja järjestöjen johdolle.
Yksi kommentoi: “Hienoa, että puutut tähän irvokkaaseen menoon, joka on ollut tiedossa pitkään.”
Samalla tuodaan esille myös järjestöjen hyödyt, kuten potilasjärjestöjen neuvonta, etäkurssit ja tiedon jakaminen kansalaisille. Monet kommentoijat toteavat, että tämä suunta on oikea ja toivovat, että palkkakatto säädettäisiin lakiin, mikä vahvistaisi verovarojen käytön läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta.
Samanlainen palkkakatto myös sote- johtajien palkkoihin olisi hyvinkin oikeudenmukaisuuden nimissä perusteltua Suomen taloustilanteessa, kun kerran itse sote-palveluistakin on leikattu ja supistettu. Sosiaali- ja terveysalueiden johtajien palkat nousevat Suomessa jopa yli 200 000 euroon vuodessa, eli moninkertaisiksi verrattuna järjestöille nyt asetettavaan 75 000 euron palkkakattoon. Korkeat sote-johtajien palkat ovat herättäneet arvostelua julkisten verovarojen käytön oikeudenmukaisesta käytöstä, sillä ylimmän johdon kuukausipalkat kohoavat usein jopa 15 000–22 000 euroon.
