Ruotsin kansalaiseksi haluavalta vaaditaan jatkossa kielitaitoa, yhteiskunnan tuntemista, moitteetonta elämäntapaa ja työtuloja.
Maahanmuuttoministeri Johan Forssell (M) kuvailee uudistusta historialliseksi.
– Tähän asti Ruotsin kansalaiseksi on voinut tulla osaamatta sanaakaan ruotsia, tietämättä mitään ruotsalaisesta yhteiskunnasta ja ilman toimeentuloa vain viiden vuoden asumisen jälkeen, vaikka istuisi vankilassa murhasta.
Hallitus haluaa nostaa kansalaisuuden arvostusta ja luoda kannustimia elää ruotsalaisten arvojen mukaisesti. Forssellin mukaan aikaisemmin on lähetetty vääriä signaaleja, koska kansalaisuutta hakevilta ei ole vaadittu mitään.
Asumisaika pitenee
Jatkossa Ruotsissa tulee asua yhtäjaksoisesti vähintään 8 vuotta entisen viiden vuoden sijaan, jotta kansalaisuutta voi hakea. Pakolaisilta edellytetään 7 vuoden asumista ja valtiottomilta 5 vuoden.
Aikaisemmilta Ruotsin kansalaisilta, ruotsalaisen kanssa naimisissa tai avoliitossa olevilta ja nuorilta aikuisilta edellytetään 7 vuoden asumista.
Pohjoismaalaisten osalta 2 vuoden asumisvaateeseen ei tule muutoksia.
Uusi kansalaisuuskoe jo elokuussa
Kansalaisuuden saaminen on viimeinen vaihe ulkomaalaisen integroitumista uuteen asuinmaahansa. Kyse ei ole Forssellin mukaan vain passista, vaan yhteiskunnan osaksi tulemisesta.
Uusi kansalaisuuskoe on kaksiosainen, ja siinä mitataan kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta. Kielitaidon ja yhteiskunnan tuntemuksen voi osoittaa myös hyväksytyllä peruskoulun, lukion tai maahanmuuttajien kieliopintojen todistuksella.
Koulutus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (L) kutsuu nyt tehtäviä uudistuksia voitoksi niille, jotka kouluttautuvat, hoitavat asiansa ja käyttäytyvät hyvin.
– Kun asetetaan vaatimuksia, saa mahdollisuuksia. Vaatimusten asettaminen on välittämistä, Mohamsson näkee.
Moitteettomaan elämään ja työssäkäyntiin kannustetaan
Kansalaisuuden saaminen edellyttäisi jatkossa, että hakija elää rikoksetonta ja kunniallista elämää. Lähestymiskielto, suuret velat ja rikollinen elämä myös ulkomailla ovat kansalaisuuden saamisen esteitä.
Neljän vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen kansalaisuutta voisi hakea vasta 15 vuoden kuluttua. Karenssiaika voi pisimmillään olla 17 vuotta.
Tuleville kansalaisille on asetettu myös 20 000 kruunun eli noin 1877 euron minimitulovaade. Kolmen vuoden aikana toimeentulotukikuukausia saa olla vain kuusi. Tämä ei koske opiskelijoita eikä tiettyjä eläkeläis- ja vammaisryhmiä.
Hallituksen lakiuudistusta on arvosteltu populistiseksi, koska se tekee esityksensä viime metreillä ennen syyskuun eduskuntavaaleja.
Uusi laki tulee voimaan Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2026, jos hallituksen esitysluonnos hyväksytään.
Toimittaja
Leena Kylmänen
