Rokotehaittaoikeudenkäynti Amsterdamissa – Bill Gates, Pfizerin Bourla ja Mark Rutte vastaajina

Amsterdamissa etenee siviilioikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat rokoterahoittaja Bill Gates, Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ja Alankomaiden entinen pääministeri Mark Rutte. Kanteen ovat nostaneet seitsemän henkilöä, jotka kertovat saaneensa vakavia haittoja koronarokotteista ja vaativat asian käsittelyä oikeudessa laajassa mittakaavassa mukaan lukien haitat ja poliittisten toimijoiden vastuu.

Oikeudenkäynnin pohjana ovat kantajien koronarokotetta seuranneet sairaudet: sydänlihastulehdus (myokardiitti) ja muut sydänongelmat, veritulpat, hermostolliset häiriöt sekä pitkäkestoinen uupumus ja toimintakyvyn heikkeneminen. Kantajat katsovat näiden oireiden alkaneen koronarokotuksista ja niiden haitanneen työkykyä ja arkea pitkällä aikavälillä.

Oikeudessa rokotehaittakuvaukset muodostavat perustan vaatimuksille, joissa pyritään osoittamaan syy-yhteys koronarokotusten ja haittojen välillä sekä määrittämään vastuu eri toimijoiden kesken.

Kanne on rakennettu asiakokonaisuudeksi, jossa vastuuvaatimus ulotetaan poliittisiin päätöksiin, rokotesuosituksiin, lääkeyhtiöiden toimintaan ja julkiseen viestintään. Kantajien näkemyksen mukaan kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan kokonaisesta ketjusta päätöksiä ja terveyshallinnollisia toimia, joilla on ollut vakavia ja haitallisia seurauksia yksilöiden terveydelle.

Tämän vuoksi myös poliittista johtoa, kuten entinen pääministeri Mark Rutte, on nimetty vastaajaksi.

Hollannin siviilikanteessa yksityishenkilöt haastavat henkilöinä Bill Gatesia ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourlaa – eivät itse Pfizer‑yhtiötä. Syynä on, että Yhdysvalloissa Pfizerillä ja muilla lääkeyhtiöillä on oikeudellinen vastuuvapaus PREP-lain nojalla, mikä estää suorat kanteet lääkeyhtiöitä vastaan. Kantajat pyrkivät kanteella saattamaan vastuuseen näitä henkilöitä, jotka ovat vastanneet rokotepolitiikasta, rokoteviestinnästä ja terveydenhuollon päätöksistä.

Valmisteleva käsittely käynnissä

Oikeusprosessi ei ole vielä siirtynyt varsinaiseen pääkäsittelyyn. Vuodet 2024 ja 2025 kuluivat valmistelussa, jossa kiistakysymykseksi nousi todistelun laajuus ja ajoitus. Kantajat ovat vaatineet mahdollisuutta esittää asiantuntijatodistelua jo ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Tavoitteena on saada väitteet ja aineisto arvioitaviksi varhaisessa vaiheessa sekä velvoittaa vastaajia avaamaan asiaan liittyvää todisteluaineistoa.

Maaliskuussa 2026 Amsterdamin hovioikeus käsitteli valitusta, joka koski todisteluaineistoa. Valituskäsittelyssä ei otettu kantaa  rokotehaittoihin tai vastaajien vastuuseen, vaan siihen, missä vaiheessa ja millä tavalla todistelu tuotaisiin oikeuden arvioitavaksi. Oikeussalissa kuultiin kantajien puolelta painokkaita näkemyksiä oikeustapauksen merkityksestä ja tarpeesta laajaan todisteluun.

Kuultavana useita erikoisasiantuntijoita

Oikeudenkäynnissä on kuultavina erikoisasiantuntijoita, kuten Dr. Mike Yeadon (entinen Pfizerin VP), Sasha Latypova (entinen lääkeyhtiön johtaja ja tutkija), Katherine Watt (kansainvälisen oikeuden asiantuntija), Catherine Austin Fitts (talousanalyytikko ja entinen Yhdysvaltain hallituksen virkamies) sekä Dr. Joseph Sansone (kliininen psykologi).

Mainos
Mainos

Yksi asiantuntijoista, yhdysvaltalainen kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusjuristi Francis Boyle, kuoli tammikuussa vuonna 2025 – vain päiviä sen jälkeen, kun hän oli sopinut todistavansa Bill Gatesia ja Pfizerin toimitusjohtajaa Bourlaa vastaan.Tietoa kuolinsyystä ei ole julkisesti ilmoitettu.

Boyle tunnettiin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien asiantuntijana sekä Yhdysvaltain biologisia aseita koskevan lain, Biological Weapons Anti-Terrorism Act 1989, päälaatijana. Laki määrittelee biologisiksi aseiksi mikro-organismit, virukset ja muut biologiset tai bioteknologisesti muokatut aineet, jotka voivat aiheuttaa sairautta, kuolemaa tai ympäristövahinkoa. Boylen kokemus ja hänen asiantuntemuksensa olisi ollut keskeistä koronarokotteiden haittoja koskevassa siviilikanteessa.

Hovioikeuden päätös asiassa annetaan 9. huhtikuuta 2026. Ratkaisu vaikuttaa siihen, eteneekö tapaus kohti laajempaa ennakkotodistelua vai käsitelläänkö kaikki  aineisto vasta varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Pääkäsittelyn odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 aikana.

Lähteet: Standard InterestofJustice

Kuvassa Anthony Bourla, lääkeyhtiö Pfizerin johtaja

 

Toimittaja

H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

Keskustelu 1

  1. Riv410
    Toivon, että Amsterdamin hovioikeuden päätös on voitto kantajille, silloin myös muiden EU maiden rokotehaitoista kärsivillä on parempi mahdollisuus saada oikeutta.

Luitko jo nämä?

Talo & Tyyli -messut vetivät väkeä Forssassa – lama ei näy kiinnostuksessa

Forssassa tänä viikonloppuna järjestetyt Talo & Tyyli -messut keräsivät runsaasti kävijöitä, vaikka rakentamisen ja remontoinnin markkina käy Suomessa edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Messut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Forssassa, ja tapahtuma sai vahvaa tukea myös paikallisesti. Forssan kaupunki on yksi messujen suurimmista tukijoista, ja kaupungin rooli tapahtuman mahdollistajana näkyi myös järjestelyissä. Messuvastaava Keijo Koskimiehen mukaan tapahtuma […]

Kotimaa 54 min sitten

Unkarissa vastarintaa EU:n maatalouspolitiikkaa ja vapaakauppasopimuksia vastaan

Unkarissa on käynnistynyt vahva vastarintaliike Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa vastaan. Johtavien maatalousjärjestöjen vuonna 2026 aloittama vetoomus on kerännyt jo yli 260 000 allekirjoitusta, ja allekirjoittajien määrä kasvaa edelleen, kertoo Hungary Today. Unkarin viljelijäjärjestöjen liitto MAGOSZ ja maatalouskamari NAK kertovat, että kampanjan tavoitteena on puolustaa kotimaisia maatalouden tuotantostandardeja sekä vastustaa EU:n vapaakauppasopimuksia, joita pidetään uhkana eurooppalaiselle maataloudelle […]

Eu 5 t sitten

Yhdysvaltojen ja Iranin tulitaukoneuvottelut päättyivät ilman sopua Pakistanissa

Yhdysvallat ja Iran eivät päässeet sopuun kasvokkain käydyissä neuvotteluissa Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa. Neuvottelujen kariutuminen luo epävarmuutta hauraan, kahden viikon mittaisen tulitauon jatkuvuudelle. Yhdysvaltain valtuuskuntaa johtanut varapresidentti JD Vance kertoi keskustelujen kestäneen yhteensä 21 tuntia. Hänen mukaansa Iran ei antanut selkeää sitoumusta siitä, ettei se tavoittelisi ydinasetta. – Tarvitsemme yksiselitteisen vakuutuksen siitä, ettei Iran kehitä ydinasetta […]

Uutiset 5 t sitten