Rokotehaittaoikeudenkäynti Amsterdamissa – Bill Gates, Pfizerin Bourla ja Mark Rutte vastaajina

Amsterdamissa etenee siviilioikeudenkäynti, jossa vastaajina ovat rokoterahoittaja Bill Gates, Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ja Alankomaiden entinen pääministeri Mark Rutte. Kanteen ovat nostaneet seitsemän henkilöä, jotka kertovat saaneensa vakavia haittoja koronarokotteista ja vaativat asian käsittelyä oikeudessa laajassa mittakaavassa mukaan lukien haitat ja poliittisten toimijoiden vastuu.

Oikeudenkäynnin pohjana ovat kantajien koronarokotetta seuranneet sairaudet: sydänlihastulehdus (myokardiitti) ja muut sydänongelmat, veritulpat, hermostolliset häiriöt sekä pitkäkestoinen uupumus ja toimintakyvyn heikkeneminen. Kantajat katsovat näiden oireiden alkaneen koronarokotuksista ja niiden haitanneen työkykyä ja arkea pitkällä aikavälillä.

Oikeudessa rokotehaittakuvaukset muodostavat perustan vaatimuksille, joissa pyritään osoittamaan syy-yhteys koronarokotusten ja haittojen välillä sekä määrittämään vastuu eri toimijoiden kesken.

Kanne on rakennettu asiakokonaisuudeksi, jossa vastuuvaatimus ulotetaan poliittisiin päätöksiin, rokotesuosituksiin, lääkeyhtiöiden toimintaan ja julkiseen viestintään. Kantajien näkemyksen mukaan kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan kokonaisesta ketjusta päätöksiä ja terveyshallinnollisia toimia, joilla on ollut vakavia ja haitallisia seurauksia yksilöiden terveydelle.

Tämän vuoksi myös poliittista johtoa, kuten entinen pääministeri Mark Rutte, on nimetty vastaajaksi.

Hollannin siviilikanteessa yksityishenkilöt haastavat henkilöinä Bill Gatesia ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourlaa – eivät itse Pfizer‑yhtiötä. Syynä on, että Yhdysvalloissa Pfizerillä ja muilla lääkeyhtiöillä on oikeudellinen vastuuvapaus PREP-lain nojalla, mikä estää suorat kanteet lääkeyhtiöitä vastaan. Kantajat pyrkivät kanteella saattamaan vastuuseen näitä henkilöitä, jotka ovat vastanneet rokotepolitiikasta, rokoteviestinnästä ja terveydenhuollon päätöksistä.

Valmisteleva käsittely käynnissä

Oikeusprosessi ei ole vielä siirtynyt varsinaiseen pääkäsittelyyn. Vuodet 2024 ja 2025 kuluivat valmistelussa, jossa kiistakysymykseksi nousi todistelun laajuus ja ajoitus. Kantajat ovat vaatineet mahdollisuutta esittää asiantuntijatodistelua jo ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Tavoitteena on saada väitteet ja aineisto arvioitaviksi varhaisessa vaiheessa sekä velvoittaa vastaajia avaamaan asiaan liittyvää todisteluaineistoa.

Maaliskuussa 2026 Amsterdamin hovioikeus käsitteli valitusta, joka koski todisteluaineistoa. Valituskäsittelyssä ei otettu kantaa  rokotehaittoihin tai vastaajien vastuuseen, vaan siihen, missä vaiheessa ja millä tavalla todistelu tuotaisiin oikeuden arvioitavaksi. Oikeussalissa kuultiin kantajien puolelta painokkaita näkemyksiä oikeustapauksen merkityksestä ja tarpeesta laajaan todisteluun.

Kuultavana useita erikoisasiantuntijoita

Oikeudenkäynnissä on kuultavina erikoisasiantuntijoita, kuten Dr. Mike Yeadon (entinen Pfizerin VP), Sasha Latypova (entinen lääkeyhtiön johtaja ja tutkija), Katherine Watt (kansainvälisen oikeuden asiantuntija), Catherine Austin Fitts (talousanalyytikko ja entinen Yhdysvaltain hallituksen virkamies) sekä Dr. Joseph Sansone (kliininen psykologi).

Mainos
Mainos

Yksi asiantuntijoista, yhdysvaltalainen kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusjuristi Francis Boyle, kuoli tammikuussa vuonna 2025 – vain päiviä sen jälkeen, kun hän oli sopinut todistavansa Bill Gatesia ja Pfizerin toimitusjohtajaa Bourlaa vastaan.Tietoa kuolinsyystä ei ole julkisesti ilmoitettu.

Boyle tunnettiin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien asiantuntijana sekä Yhdysvaltain biologisia aseita koskevan lain, Biological Weapons Anti-Terrorism Act 1989, päälaatijana. Laki määrittelee biologisiksi aseiksi mikro-organismit, virukset ja muut biologiset tai bioteknologisesti muokatut aineet, jotka voivat aiheuttaa sairautta, kuolemaa tai ympäristövahinkoa. Boylen kokemus ja hänen asiantuntemuksensa olisi ollut keskeistä koronarokotteiden haittoja koskevassa siviilikanteessa.

Hovioikeuden päätös asiassa annetaan 9. huhtikuuta 2026. Ratkaisu vaikuttaa siihen, eteneekö tapaus kohti laajempaa ennakkotodistelua vai käsitelläänkö kaikki  aineisto vasta varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Pääkäsittelyn odotetaan tapahtuvan vuoden 2026 aikana.

Lähteet: Standard InterestofJustice

Kuvassa Anthony Bourla, lääkeyhtiö Pfizerin johtaja

 

Toimittaja

H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

Keskustelu 1

  1. Riv410
    Toivon, että Amsterdamin hovioikeuden päätös on voitto kantajille, silloin myös muiden EU maiden rokotehaitoista kärsivillä on parempi mahdollisuus saada oikeutta.

Luitko jo nämä?

PRO Tutkijat selvittivät, ovatko hyvännäköiset poliitikot epäluotettavampia – tulos yllätti

Voisiko komea ulkomuoto antaa poliitikolle luvan sooloilla, sivuuttaa äänestäjät ja ajautua lobbareiden vietäväksi? Tutkijat panivat tutkimukseen osallistuneet arvostelemaan poliitikkojen kasvoja – mutta ulkonäkö ei lopulta paljastanutkaan poliitikoista sitä, mitä olisi voinut kuvitella. Hyvännäköisten ihmisten ajatellaan usein pääsevän elämässä helpommalla. Ulkonäön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös politiikassa, sillä viehättäväksi koettu ehdokas voi saada etua vaaleissa. […]

Tiede 2 t sitten

Demariedustaja yhdistää ylikulutuksen metsäpaloihin

SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto nostaa Euroopan metsäpalot esimerkiksi luonnonvarojen ylikulutuksen seurauksista. Häneltä jää kuitenkin mainitsematta, että valtaosa Euroopan maastopaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena ja useita tämän kesän paloja tutkitaan tuhopolttoina. SDP:n kolmas varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pinja Perholehto yhdistää Euroopassa riehuvat metsä- ja maastopalot maailman ylikulutuspäivään. Perholehdon mukaan luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka puolestaan lisää kuumuutta, […]

Politiikka 3 t sitten

Kansallinen rokotusohjelma laajenee aikuisten vesirokkorokotteella 

Kansallinen rokotusohjelma laajenee 1. elokuuta alkaen koskemaan myös aikuisia, joilta puuttuu suoja vesirokkoa vastaan. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Muutos koskee kuitenkin lopulta melko pientä ihmisjoukkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan vain noin 1–3 prosenttia aikuisväestöstä ei ole sairastanut vesirokkoa. Lähes kaikkien yli 50-vuotiaiden katsotaan saaneen taudista luonnollisen suojan jo […]

Terveys 3 t sitten