Puolan presidentti Karol Nawrocki on perunut Ukrainan Volodymyr Zelenskille myönnetyn puolalaisen Valkoisen kotkan kunniamerkin, joka myönnetään elämänikäisestä työstä Puolan valtion ja kansan hyväksi.
Zelenski sai Valkoisen kotkan ritarikunnan kunniamerkin 5. huhtikuuta 2023. Kunniamerkin luovutti hänelle Puolan silloinen presidentti Andrzej Duda Zelenskin virallisen Varsovan-vierailun yhteydessä.
Merkin myöntämistä perusteltiin työllä Euroopan rauhan ja turvallisuuden hyväksi sekä ihmisoikeuksien vankkumattomalla puolustamisella.
Merkki on nyt päätetty perua sen jälkeen kun Ukrainan hallitus nimesi natsijärjestön perustajan kansallissankariksi ja uudelleenhautasi hänen jäänteensä Kansalliselle muistohautausmaalle lähelle Kiovaa.
Hallituksen kansallissankarina kunnioittama vainaja, Andrii Melnyk kuului OUN-UPAn perustajiin. Toisen maailmansodan aikana natsien kanssa yhteistyötä tehnyt OUN eli Ukrainan nationalistien järjestö oli vuonna 1929 perustettu äärikansallismielinen järjestö. OUN:in ideologia oli ns. integraalinationalismia, johon vaikuttivat vahvasti italialainen fasismi ja saksalainen kansallissosialismi eli natsismi. Järjestö käytti poliittisena työkalunaan väkivaltaa, sabotaasia ja salamurhia erityisesti Puolan hallintoa vastaan.
Pian kansallissankarin maahanpanijaisten jälkeen Zelenski hallituksineen nimesi sotilasyksikön UPA:n (Ukrainian Insurgent Army, Ukrainan nationalistipartisaanit) mukaan. Zelenski myönsi ”UPAn sankarit” -arvonimen erikoisoperaatio-yksikkö Separate Special Operations Center “North”:ille.
Tämä oli liikaa Puolan presidentille.
”Emme saa pettää esi-isiemme uhrauksia hiljaisuudella. Nämä ovat hautoja, joita ei saa unohtaa. Nämä ovat historian haavoja, jotka vaativat totuutta, muistamista ja kunnioitusta.
Me, Puolan kansa, muistamme omamme. Me emme hylkää heitä, ja puhumme aina heidän puolestaan. Esi-isiemme kunnioitus ja rehellisyys historiaamme kohtaan on velvollisuutemme. Kansakunta, joka menettää muistinsa, menettää osan sielustaan. Valtio, joka lakkaa puolustamasta historiansa totuutta ei voi toimia kansakunnan kunnian vartijana.
Historian totuus ei ole, eikä koskaan saa olla, vaihtokaupan väline. Uhrien muistaminen on Puolan valtion moraalinen velvollisuus.
Faktoista ei voi neuvotella. Ne eivät muutu poliittisten olosuhteiden tai tarpeen mukaan. Tosiasiana pysyy, että UPA murhasi ainakin 100 000 puolalaista Volhyniassa, Itä-Galitsiassa, Lublinissa ja Ala-Karpatiassa — vain koska he olivat puolalaisia, juutalaisia tai kuuluivat muihin vähemmistöihin. On tosiasia, että uhrit olivat kylien ja pikkukaupunkien asukkaita. Kokonaisia perheitä; naisia, lapsia ja vanhuksia.”
Presidentti Nawrocki sanoo Puolan yrittäneen rakentaa hyviä suhteita Ukrainaan mutta ”se ei saa tapahtua muiston ja totuuden kustannuksella; hyvän tulevaisuuden voi rakentaa vain totuudelle. […] Ukrainan hallituksen toiminta syö pohjaa uskolta, että totuus voisi olla kansojemme yhteinen kieli.”
Nawrocki muistuttaa Puolan historiasta Neuvostoliiton puristuksessa ja alleviivaa: ”Yhteinen Eurooppa perustettiin periaatteille, jotka hylkäävät totalitarismin ja väkivallan kultin. Nämä periaatteet koskevat jokaista. Joka ei tätä ymmärrä, sille ei ole sijaa Euroopan unionissa, Puola ei tule sallimaan sitä. […] Puola elää niin kauan kuin kansakunta muistaa. Kauan eläköön Puola!”
Zelenski palautti kunniamerkin kuriiripostilla huomauttaen että hänelle myönnetty kunniamerkki kuului Ukrainan armeijalle ja väestölle.
Ukrainska Pravda kertoo European Pravdan ja Polsat Newsin uutisointiin tukien Zelenskin kommentoineen ukrainalaisen TSN.Tyzhden -tv -kanavan haastattelussa uskovansa päätöksen perua kunniamerkki johtuvan ”Puolan sisäisistä poliittisista ristiinvedoista sekä pyrkimyksestä lietsoa Ukrainan vastaista mielialaa.”
Muutamaa tuntia myöhemmin Nawrockilta kysyttiin asiasta, ja hän sanoi ettei päätös liity millään lailla Puolan sisäpoliittiseen tilanteeseen. ”Kaikki isänmaan ystävät ymmärtävät kuinka monia rikoksia ukrainalaiset tekivät Puolassa […] Me Puolassa emme hyväksy puna-mustaa banderiitti-lippua.”
Banderiitti viittaa natsikollaboraattori Stepan Banderaan. Vuoden 2014 Maidanin vallansiirron jälkeen Ukraina aloitti laajan Neuvostoliittoon liittyvistä nimistä luopumisen (nk. dekommunisaatio). Heinäkuussa 2016 Kiovan suuri Moskova-valtakatu (Moskovsky Prospekt) nimettiin virallisesti Stepan Banderan valtakaduksi.
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha reagoi kunniamerkin peruuttamiseen kutsumalla päätöstä strategiseksi erehdykseksi, joka ilahduttaa Moskovaa, lisäten palauttavansa oman komentajan ristinsä Varsovaan, kertoo TVP World.
Kolme Ukrainan entistä presidenttiä, Leonid Kutšma, Viktor Juštšenko ja Petro Porošenko ovat ilmoittaneet aikeistaan palauttaa omat Valkoisen kotkan ritarikunnan merkkinsä.
Myös Zelenskin kansliapäällikkö Kyrylo Budanov ja Ukrainan Puolan-suurlähettiläs Vasyl Bodnar, luopuivat omista puolalaisista ansioristeistään.
Ukrainan johto haluaa osoittaa, että kyse ei ole vain Zelenskin henkilökohtaisesta kiistasta, kuuluu Ukrainan viesti.
Nawrocki, joka johtaa ritarikuntaa, on kansallismielinen konservatiivi. Puolan pääministeri Donald Tusk on liberaali, joka on arvostellut kovin sanoin Nawrockin päätöstä; heidän puolueensa ovat eri kannoilla monissa asioissa.
Puolan presidentin toimiston alivaltiosihteeri Agnieszka Jedrzak selvensi medialle presidentin ”riisuneen kunniamerkin mutta ei peruneen auttavaa kättä.” Auttava käsi tarkoittaa Puolan Ukrainalle jo ennen sotaa antamaa apua sotilaiden koulutuksessa sekä miljardien taloudellista apua.
Eri osapuolten rajut reaktiot ovat muuttaneet kiistan diplomaattiseksi kriisiksi.
Puolan suurimman liberaalin lehden Gazeta Wyborczan entinen varapäätoimittaja, toimitusjohtaja ja järjestömies Jerzy B. Wójcik on alkanut puuhata Civic Order of the Future -kampanjaa, jolla Zelenskille myönnettäisiin toisenlainen kunniamerkki. Wójcikin mukaan ”tämä on meidän vastauksemme Karol Nawrockin päätökseen peruuttaa Valkoisen kotkan kunniamerkki Zelenskilta.” Hanke on saanut tukea Puolassa elokuvantekijöiltä, toimittajilta ja entisiltä kommunismin vastaisilta aktivisteilta.
Wójcik edustaa Puolassa pro-EU(rooppa)- ja pro-Ukraina -linjaa sekä liberalismia. Wójcik on Media Liberation Fund -säätiön perustajia. Kyseinen säätiö saa rahoitusta mm. EU:n alueellisista tukirahoitusjärjestelyistä. Nykyisin Wójcik kirjoittaa eri medioille, Kyiv Independentiin asiantuntijaksi esiteltynä.
Mitalin suunnittelijaksi on kerrottu puolalainen graafikko Szymon Szymankiewicz. Punavalkoisen nauhan kera mitalin on määrä esittää Puolan kotkaa Ukrainan väreissä.
Kunniamerkkikiista herättää tunteita — niissäkin, joita asia ei suoraan koske. Asiaan kuin asiaan on aina enemmän näkökulmia kuin yksi, eivätkä ne välttämättä ole toisensa poissulkevia. Ne kaikki voivat olla totta yhtä aikaa.
Voi esimerkiksi ajatella, että Ukrainan ex-presidentit ovat arvelleet että kunnia riisutaan heiltäkin natsien kunnioittamisen vuoksi ja pyrkineet ehättämään ”erottamisen” edelle. Kyseessä olisi silloin ennakoiva poliittinen siirto, jolla ukrainalaispäättäjät pyrkivät hallitsemaan julkisuuskuvaa. Palauttamalla mitalit itse he pyrkivät muuttamaan tilanteen Puolan antamasta rangaistuksesta Ukrainan omaksi, tietoiseksi vastalauseeksi.
Nimittäin esimerkiksi ex-presidentti Viktor Juštšenko julisti vuonna 2010 UPA-johtaja Stepan Banderan ”Ukrainan sankariksi”. Puola perui tuolloin päätöksen vuoksi oman vierailunsa Ukrainaan. Juštšenkolla olisi siis täysi syy uskoa, että hänen mitalinsa olisi voinut olla peruutuslistalla seuraavana.
Jos ex-presidentit olisivat jääneet odottamaan passiivisina, se olisi voinut näyttää siltä, että he epäsuorasti hyväksyvät Zelenskin mitalin riisumisen tai kääntävät selkänsä nykyiselle johdolle vaikeassa tilanteessa. Palauttamalla omansa he rakentavat kansallisen yhtenäisyyden narratiivia.
Ja sitten on Venäjä-näkökulma. Venäjä on koko Ukrainan sodan ajan perustellut toimiaan mm. Ukrainan ”denatsifikaatiolla”, natsismista puhdistamisella. Jos Puola olisi virallisesti riisunut mitalit muiltakin ex-presidenteiltä ”natsismin tai UPA:n ihannoinnin” vuoksi, se olisi antanut Venäjälle ilmaisen propaganda-aseen. Ennakoivalla palautuksella Ukraina yrittää pitää keskustelun diplomaattisena erimielisyytenä ja ohjata katseen pois kotinatseistaan, joita hallitus kunnioittaa kansallissankareina.
Kaikki tämä on asettanut Euroopan vaikeaan asemaan. Se ei voi mitenkään tunnustaa Ukrainassa olevan natseja saatikka että Ukrainan hallitus juhlistaa menneisyyden ja nykyisyyden natseja. Myöntö alleviivaisi Euroopan tekopyhyyttä.
Lännen on pakko esittää pitävänsä väitteitä Ukrainan natseista Venäjän propagandana, koska länsi on vuosikymmeniä pelotellut väestöään natsismilla ja sen nousulla. Eläkeleikkauksia protestoivat seniorit tai mikä tahansa hallitusten toimintaa kritisoiva liikehdintä kuvataan mediassa äärioikeiston liikehdinnäksi. Zelenskin juutalaista taustaa on käytetty yksinkertaisena viestintäaseena, koska se vetoaa suureen yleisöön ja tekee Venäjän ”denatsifikaatio”-väitteistä muka kumottavia. Ikäänkuin juutalaisia natsikollaboraattoreja ei tunnettaisi historiasta.
Tässä tilanteessa olisi poliittisesti vaikea selittää miksi länsi tukee Ukrainan hallituksen kotinatseja taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti — kun se muiden maiden osalta johtaisi eristämiseen.
Kansainvälisessä politiikassa strategiset edut ajavat ideologisten puhtausoppien edelle. Lännelle Ukrainan tukeminen liittyy siihen, minkä se näkee Venäjän sotilaallisen laajentumisena ja tarpeena pysäyttää se. Puolalle toisen maailmansodan aikaiset ukrainalaisnationalistien (UPA) tekemät joukkomurhat ovat liian tuore ja kipeä asia, jotta ne voitaisiin kuitata pelkkänä ”Venäjän propagandana”. Venäjä on historiallisesti katsonut tarvitsevansa ympärilleen puskurivyöhykkeen suojaksi Länsi-Euroopasta tulevia uhkia vastaan; sinne on yleensä pyritty Ukrainan kautta.
Länsimaiden näkemyksen mukaan Venäjän etupiiriajattelu kuuluu menneisyyteen mutta on ajankohtainen, kun kyseessä ovat lännen etupiirit.
Länsi sanoo myös puolustavansa valtioiden suvereniteettia — mutta EU:n muodossa estää sitä jäsenmailtaan. Toisekseen Ukraina ei millään mittapuulla ole ollut vuosiin itsenäinen ja suvereeni, se elää länsimaiden kustannuksella; länsimaat maksavat palkat, eläkkeet ja muun vastaavan. Tämä tekee Ukrainasta de facto riippuvaisen rahoittajiensa tahdosta. Kun maa elää muiden varoilla, sen poliittinen liikkumavara ja todellinen itsenäisyys päätöksenteossa ovat väistämättä rajoitettuja.
Ukrainassa vallitseva sotatila on perunut vaalit ja keskittänyt vallan tiukasti nykyiselle hallinnolle. Sodan päättyminen tarkoittaisi paluuta normaaliin poliittiseen kilpailuun ja vaaleihin, mikä voisi johtaa nykyjohdon vaihtumiseen. Zelenskille ja useimmille hänen hallituksensa jäsenistä se olisi poliittisen uran loppu.
E3-maiden — Ranska, Iso-Britannia ja Saksa — valtiojohto kenraalikuntineen on suulla suuremmalla suoltanut viime aikoina ärhäkkää sotaretoriikkaa. Kaikkia maita yhdistää kehno taloustilanne, sisäpoliittiset ongelmat ja äärimmäisen epäsuosittu valtiojohto. Heille mikä tahansa ulkoinen viholliskuva on taivaan lahja, jolla ohjata väestön huomio elintason ja elämisen turvallisuuden heikkenemisestä jonkin muun kuin harjoitetun politiikan syyksi.
Mistä päästään taloudelliseen näkökulmaan.
Sodat eivät ole koskaan vain ideologisia taisteluita oikeasta ja väärästä. Ne ovat myös valtavia liiketoimintoja ja valtapelejä, joissa tietyt ryhmät – niin Ukrainan sisällä kuin kansainvälisillä markkinoilla – hyötyvät tilanteen pitkittymisestä.
Puolustusteollisuuden intresseissä ei ole konfliktien nopea päättyminen, vaan pitkäkestoinen kysyntä, joka takaa miljardisopimukset vuosiksi eteenpäin. Länsimaiset puolustusvälineyhtiöt tekevät Reutersin raporttien mukaan parhaillaan historiallisia voittoja. Ukraina toimii kulutuskenttänä, joka tyhjentää vanhoja varastoja ja pakottaa länsimaat tilaamaan tilalle uutta, kallista kalustoa.
Ukrainan sotaan on kokonaisvaltaisempikin näkökulma: globaali etelä vastaan haipuva länsi. Se on kuitenkin niin laaja aihe, että se vaatii kokonaan oman artikkelinsa.
Lähteitä:
The Official Website of President of the Republic of Poland (19.6 2026): President Karol Nawrocki: I have decided to revoke the Order of the White Eagle from the President of Ukraine
Ukrainska Pravda (23.6 2026): Polish president denies that row over award is linked to Polish domestic politics, as Zelenskyy suggested
TVP World (21.6 2026): Citizen campaign seeks to honor Zelenskyy after Polish president strips state honor
The Kyiv Independent (22.6 2026): Polish president’s office explains revoking Zelensky’s award while Mussolini’s, Schroeder’s stands
Ukrainska Pravda (21.6 2026): Ukraine’s third president on renouncing Polish Order of White Eagle: Nawrocki’s decision unquestionably irresponsible
The New Voice of Ukraine (21.6 2026): Three former Ukrainian presidents return Order of the White Eagle in support of Zelenskyy
TVP World (20.6 2026): Ukrainian officials return Polish awards in deepening feud over Zelenskyy snub
Artikkelikuva via Wikimedia, Wikipedia & Pxhere. Kuvankäsittely RS.
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kk
