Pohjois-Korea laukoi ohjuksia vastauksena Etelä-Korean ja Yhdysvaltain sotaharjoitukseen

Pohjois-Korea on laukonut viime päivinä ballistisia ohjuksia Japaninmereen, vastauksena Etelä-Korean ja Yhdysvaltain yhteisiin sotaharjoituksiin. Pohjois- Korea kutsuu harjoituksia “hyökkäysharjoituksiksi”. Ohjustestit ovat lisänneet jännitteitä Korean niemimaalla. Laukaukset eivät aiheuttaneet vahinkoja.

Poliittinen toiminta Pohjois-Koreassa

Pohjois-Korean korkein kansankokous kokoontuu 22. maaliskuuta keskustelemaan perustuslain muutoksista ja uudesta viisivuotissuunnitelmasta. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa ydin- ja ohjuskyvykkyyksien laajentaminen. Kokouksessa valitaan myös korkean tason virkamiehiä uudelle kaudelle. Päätökset voivat vahvistaa Pohjois-Korean sisäistä legitimiteettiä ja antaa laillisen pohjan aseohjelmien jatkamiselle.

Etelä-Korean energia- ja talousvalmistelut

Etelä-Korean hallitus reagoi globaaleihin paineisiin nostamalla hiilivoimantuotannon rajoituksia ja lisäämällä ydinvoiman käyttöä. Toimenpiteet liittyvät maailmantalouden energiaepävarmuuteen ja öljyn hintojen nousuun. Samalla valmistellaan budjettia tukitoimille ja investoinneille uusiutuvaan energiaan, jotta maan talous ja energiansaanti pysyvät vakaana.

Yhdysvaltain osallisuus ja sotaharjoitukset

Yhdysvallat on osallistunut Etelä-Korean kanssa yhteisiin sotaharjoituksiin, joiden tarkoitus on parantaa alueen puolustuskykyä ja harjoittaa valmiutta mahdollisiin kriisitilanteisiin. Harjoituksiin kuuluu muun muassa joukkojen liikkuvuusharjoituksia, ilmatorjuntaharjoituksia sekä ohjuspuolustuksen simulaatioita.

Pohjois-Korea näkee sotaharjoitukset sotilaallisena uhkana ja kutsuu niitä “hyökkäysharjoituksiksi”, koska ne harjoittavat myös mahdollisuutta hyökkäyksiin Pohjois-Korean alueelle. Tämä selittää, miksi Pohjois-Korea on viime päivinä laukonut ballistisia ohjuksia – kyseessä on sekä varoitus että strateginen signaali Etelä-Korealle ja Yhdysvalloille.

Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoitukset esitetään puolustuksellisina harjoituksina, mutta ne jäljittelevät hyökkäyksiä Pohjois-Koreaan. Pohjois-Korea reagoi ohjustestein, mikä luo provokaatio-vastatoimi-kierteen ja lisää sotilaallisia jännitteitä. Näin harjoitukset voivat epäsuorasti luoda sodan kaltaisen tilanteen, jossa pienikin virhe saattaa eskaloitua oikeaksi konfliktiksi.

Pohjois- ja Etelä-Korean suhteet ovat olleet jännittyneet Korean sodasta 1953 lähtien. Yhdysvallat tukee Etelä-Koreaa sotilaallisesti, ja Pohjois-Korean ydinohjelmat ja ohjustestit ovat johtaneet sotaharjoituksiin ja jännitteiden jatkumiseen.

Alueen vakaus riippuu kansainvälisen yhteisön, Yhdysvaltain ja Kiinan diplomaattisista toimista.

Reuters

Toimittaja

H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

 

.

 

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi Eilen 21:06

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

Eilen 19:21

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa Eilen 10:29