Pääministeri Petteri Orpo tapasi kaksipäiväisellä Kiinan-vierailullaan tiistaina 27. tammikuuta Kiinan ylimmän valtiojohdon. Vierailun aikana Orpo keskusteli presidentti Xi Jinpingin, pääministeri Li Qiangin sekä Kiinan kansankongressin komitean puheenjohtajan Zhao Lejin kanssa.
Tapaamisissa Orpo korosti Suomen ja Euroopan unionin vahvaa tukea Ukrainalle sekä kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan kunnioittamisen merkitystä. Ukraina oli osana keskustelua Euroopan turvallisuustilanteesta ja suurvaltojen vastuusta kansainvälisen vakauden ylläpitämisessä.
Toinen keskeinen teema oli Euroopan unionin ja Kiinan välinen suhde, jota Orpo kuvasi strategisesti merkittäväksi mutta monisyiseksi. Keskusteluissa käsiteltiin taloudellista yhteistyötä, kauppasuhteita sekä tarvetta avoimeen vuoropuheluun tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet ja maailmantalouden epävarmuus vaikuttavat kansainväliseen yhteistyöhön.
Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä kysymyksissä keskusteltiin Suomen viennin kasvattamisesta Kiinaan. Orpo toi esiin suomalaisen osaamisen vahvuuksia muun muassa teknologian, puhtaan energian, digitalisaation ja kestävän kehityksen aloilla. Tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja vahvistaa taloudellista yhteistyötä.
Vierailun tarkoituksena oli ylläpitää ja vahvistaa Suomen ja Kiinan välistä vuoropuhelua sekä edistää Suomen ulko- ja kauppapoliittisia tavoitteita osana EU:n yhteistä linjaa.
Suomen ja Kiinan suhteet melko vakaat
Suomen ja Kiinan suhteet ovat olleet pääosin vakaat. Diplomaattisuhteet maiden välillä solmittiin jo vuonna 1950. Suomi oli yksi ensimmäisistä länsimaista, joka tunnusti Kiinan kansantasavallan. Taloussuhteet ovat yhteistyön ytimessä, ja suomalaisyritykset ovat toimineet Kiinassa teollisuuden, teknologian aloilla ja koulutussektorilla.
Viime vuosina Kiinan ja länsimaiden väliset jännitteet, Ukrainan sota sekä Euroopan unionin tiukentunut Kiina-linja ovat vaikuttaneet myös Suomen ja Kiinan suhteisiin. EU on määritellyt Kiinan samanaikaisesti yhteistyökumppaniksi, taloudelliseksi kilpailijaksi ja järjestelmälliseksi haastajaksi.
Suomi pyrkii säilyttämään toimivat taloussuhteet Kiinaan ja edistämään vientiä. Yhteistyötä haetaan talouden ja kaupan aloilla, samalla kun poliittisissa kysymyksissä pidetään kiinni EU:n ja Suomen peruslinjauksista.
Kuva: Valtioneuvosto
Toimittaja Karl Beckeström
