Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut jyrkästi Lähi-idän kiristyneen turvallisuustilanteen seurauksena. Brent-öljyn hinta ylitti maanantaina 115 dollaria tynnyriltä, ja nousua on tullut maaliskuun aikana noin 59 prosenttia, kertoo Reuters.
Kyseessä olisi poikkeuksellisen suuri kuukausinousu – suurempi kuin Persianlahden sodan alussa vuonna 1990.
Aasian osakemarkkinat laskivat laajasti öljyn hinnannousun ja geopoliittisen epävarmuuden vuoksi.
Tilannetta kiristävät jatkuvat iskut Persianlahden alueella sekä lisäksi Jemenin huthikapinallisten hyökkäykset Israeliin, Eilatin satamakaupunkiin. Huolta lisää mahdollisuus, että huthit pyrkivät häiritsemään laivaliikennettä Punaisenmeren Bab el-Mandebin salmessa, joka on myös tärkeä öljykuljetusten reitti.
Hormuzinsalmen öljykuljetukset yhä epävakaat
Samanaikaisesti epävarmuus Hormuzinsalmin liikennöinnistä jatkuu. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Financial Times -lehdelle, että Iran on suostunut päästämään läpi lisää öljytankkereita. Kommenttia on pidetty viitteenä siitä, että Iranilla on käytännön kontrolli alueen meriliikenteeseen.
Trump esitti myös uhkaavia lausuntoja Iranista ja sen öljyvaroista sekä vihjasi mahdollisuudesta käyttää sotilaallista voimaa keskeisten energiakohteiden hallintaan.
Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan alueella, ja raporttien mukaan paikalla on jo yli 50 000 sotilasta. Samalla diplomaattiset pyrkimykset tilanteen rauhoittamiseksi ovat edenneet hitaasti.
Inflaatio noussut Euroopassa – keskuspankin iso koronnosto mahdollinen
Markkinoilla pelätään konfliktin pitkittymistä ja mahdollista eskaloitumista, mikä voisi häiritä globaaleja toimitusketjuja pitkään.
Öljyn hinnan nousu lisää inflaatiopaineita erityisesti Euroopassa. Saksan ja EU:n tuoreet inflaatioluvut julkaistaan alkuviikosta, ja niiden odotetaan heijastavan energian kallistumista.
Euroopan keskuspankissa on jo esitetty koronnostoa. Markkinoilla arvioidaan, että koronnoston todennäköisyys huhtikuussa on yli 50 prosenttia, joka perustuu euroalueen inflaation kiihtymiseen. Koronnosto hidastaisi hinnannousua mutta myös taloutta yleisesti, kun lainaraha kallistuu ja kulutus ja yritysten investoinnit hidastuvat.
Jos Euroopan keskuspankki nostaa korkoa, suomalaisenkin asuntovelallisen kuukausierä voi nousta jonkin verran, erityisesti vaihtuvakorkoisessa lainassa, mikä kasvattaa velanhoitokustannuksia.
