Norjan suurin maito-osuuskunta Tine ei enää hanki maitoa tiloilta, joilla on käytetty Bovaer-rehulisäainetta.
Norjan suurin maidonostaja Norske Melkeråvare keskeytti Bovaer-kokeilun jo viime marraskuussa varotoimena Tanskasta saatujen hälyttävien uutisten takia.
Tanskalaiset maidontuottajat ovat raportoineet Bovaer-rehua saaneiden lehmien sairastuneen, lopettaneen rehun syömisen ja jopa kuolleen Bovaerin käytön aloittamisen jälkeen. Myös maidontuotanto on vähentynyt ja lehmän kyky tulla tiineeksi heikentynyt.
Bovaer-lisäaineen tarkoitus on vähentää metaanin muodostumista lehmän ruoansulatuksessa puuttumalla sen luonnollisen mikrobikannan toimintaan.
Bovaerista käynnistetty selvitys Tanskassa
Tanskassa Bovaerin käyttö on ollut viime vuoden alusta pakollista tiloilla, joilla on yli 50 lypsylehmää. Siirtymäaikaa tiloilla oli viime lokakuuhun. Säännösten mukaan Bovaeria tulee käyttää vähintään 80 päivänä vuodessa.
Tanskan elintarvikevirasto Fødevarestyrelsen vapautti sairastuneet lehmät Bovarin käytöstä viime marraskuussa. Lisäainetta ei tarvitse myöskään syöttää, jos lehmä menettää ruokahalunsa, lypsää aiempaa vähemmän tai saa muita oireita.
Rehulisäaineen käyttövaatimus on koskenut noin 1600 tanskalaistilaa. Sairastumisten tultua ilmi Tanskan viranomaiset ovat aloittaneet nelivuotisen tutkimushakkeen lisäaineen ja lehmien sairastumisen mahdollisen yhteyden selvittämiseksi.
Tine lopettaa kokeilun luottamuksen palauttamiseksi
Tinen Bovaer-kokeilussa oli mukana 70 norjalaista maitotilaa. Kaikkiaan osuuskunnalla on yli 7000 sopimustilaa eri puolilla Norjaa.
Marraskuun jälkeen Tine on ottanut vastaan kokeellista Bovaer-maitoa Norjan ympäristö- ja biotieteellisen yliopiston (NMBU) koetilalta, mutta nyt myös tämän maidon vastaanottaminen on lopetettu.
– Luottamus on meille ehdottoman tärkeää. Norjalainen maito yhdistetään luonnollisuuteen, turvallisuuteen ja laatuun. Huomaamme, että Bovaerin käyttö on herättänyt huolta ja epävarmuutta sekä kuluttajien että joidenkin omistajien keskuudessa. Kun epäluottamus kasvaa, on meidän vastuumme kuunnella ja toimia”, sanoo Tinen viestinnästä, toimintapolitiikasta ja omistajayhteistyöstä vastaava johtaja Gine Wang-Reese.
Bovaerin käyttö lopetettu Ruotsissa kokonaan
Ruotsissa meijerit ovat yksi toisensa jälkeen irtisanoutuneet Bovaerin käytöstä. Viime marraskuussa alueellinen pienmeijeri Gäsene Mejeri vetäytyi viimeisenä ”ilmastomaitoprojektista”.
Ruotsissakin kuluttajien vastustus on ollut voimakasta, ja lisäainehanke on kuivunut vähitellen kokoon. Isot ketjut kuten ICA ja Coop eivät halua enää ottaa Bovaer-maitoa myyntiin, koska sen markkinat ovat kadonneet.
Ruotsalaiset kuluttajat ja meijerit ovat olleet hyvin huolissaan Tanskan tilanteesta, minkä vuoksi he ovat menettäneet luottamuksensa Bovaeriin. Toisin kuin Tanskassa Bovaerin käyttö ei ole ollut Ruotsissa pakollista vaan se on jätetty toimijoiden omaksi päätökseksi.
Norjassa lisäaineen käytöstä oli tarkoitus tehdä maataloustukien saamisen edellytys.
Tine panostaa edelleen ilmastotoimiin
Nyt Norjassa ollaan käytännössä samanlaisessa tilanteessa kuin Ruotsissa. ”Ilmastomaidon” ostaminen on päättynyt Tinen päätöksen myötä.
Kuluttajien huomioiminen ja luottamuksen säilyttäminen norjalaiseen maitoon painoivat vaakakupin lisäaineesta luopumisen puolelle.
Tinen viestinnästä, toimintapolitiikasta ja omistajayhteistyöstä vastaava johtaja Gine Wang-Reese sanoo kuitenkin, että Bovaer ei ole osoittautunut vaaralliseksi eläimille tai ihmisille. Tine ei vain ole kyennyt luomaan tarvittavaa luottamusta kuluttajien keskuudessa.
Tine on aloittanut tutkimuksen metaanipäästöjä vähentävän rehun kehittämiseksi Norjan olosuhteisiin, ja se aikoo jatkaa päästöjen vähentämistä muilla keinoilla, kuten rehunkäytön tehokkuudella ja ilmastoviisaalla lannankäsittelyllä. Maitotilallisilla tulee olla myös ilmastosuunnitelma vuoteen 2027 mennessä.
Valio jatkaa pilottia – ei näe ongelmaa Suomessa
Suomessa Valio on kertonut, että Bovaer-lisäainetta kokeillaan ”muutamilla kymmenillä tiloilla”.
Tämän vuoden alusta Valio alkaa maksaa lisäpalkkiota tiloille, jotka käyttävät ainetta maidontuotannossa. Tarkoitus on houkutella maitotilallisia lisäaineen käyttäjiksi, sillä se on Suomessa vapaaehtoista.
Kuluttajien huoleen Valio ei ole reagoinut muuten kuin vakuuttamalla lisäaineen olevan turvallinen vedoten Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) hyväksyntään.
Ruokaviraston mukaan tiedossa ei ole minkäänlaisia Bovaerin käyttöön liittyviä ongelmia.
Sosiaalinen media nosti aiheen esiin
Suomessa asia on noussut isoksi puheenaiheeksi sosiaalisen median ansiosta, jota ilman Bovaerista ei olisi tiedetty tuskin mitään. Lisäainetta on puolusteltu ja kritisoitu, ja faktoja on tarkistettu puoleen ja toiseen.
Virallisessa tiedotuksessa on tyydytty toteamaan, että EFSA on hyväksynyt vuonna 2020 lisäaineen käytön.
Hyväksymisprosessi ei takaa ehdotonta turvallisuutta
EFSAn turvallisuusarvio suositusannoksilla perustuu vain kahteen valmistajan tutkimukseen, joissa näkyi huolestuttavia tuloksia.
Suurilla annoksilla (400/800 mg/kg kuiva-ainetta) kaksi lehmää jouduttiin lopettamaan ruokahaluttomuuden ja syvän väsymyksen vuoksi (letargia). Lehmillä havaittiin myös sydämen pienenemistä.
Pienemmillä annoksilla (0–200 mg/kg kuiva-ainetta) havaittiin 56 päivää kestäneessä tutkimuksessa munasarjojen painon laskua, erityisesti korkeimmilla annoksilla, maksan ALAT-arvon muutoksia ja rehunsyönnin ja vedenjuonnin vähenemistä.
Kummassakaan tutkimuksessa Bovaer ei saanut puhtaita papereita.
Verikokeissa havaittuja muutoksia EFSA piti tilastollisesti merkittävinä mutta kliinisesti vähämerkityksellisinä. Monet muutokset olivat pieniä ja katsottiin normaaliksi vaihteluksi lukuun ottamatta munasarjojen painon huomattavaa alentumista. Maitotuotos, paino ja maidon laatu eivät muuttuneet merkittävästi 56 päivässä.
Genotoksisuuspotentiaalia ei voitu täysin poissulkea
EFSAn paneeli ei pystynyt täysin sulkemaan pois Bovaerin vaikuttavan aineen 3-NOP:n (3-nitroksipropanoli) genotoksisuutta eli sen kykyä vahingoittaa solujen DNA:ta. Osa tehdyistä tutkimuksista antoi siitä viitteitä, osa ei. Aineen käsittelijöille hengitysteitse altistuminen voi aiheuttaa riskin.
Maidossa on havaittu pieniä pitoisuuksia 3-NOP:n hajoamistuotetta NOPAa, jota ei katsottu genotoksiseksi. Rottakokeissa NOPA aiheutti soluvaurioita ja pitkäaikaisessa tutkimuksessa pysyviä kivesvaurioita, kuten surkastumista ja siittiöiden vähenemistä. NOPAn kertymisestä ihmiseen ei ole tarkkaa tietoa.
Turvallista annostusta ei tiedetä
EFSA ei kuitenkaan pystynyt määrittämään tarkkaa rajaa turvallisen ja haitallisen annoksen välille eli niin kutsuttua turvallisuusmarginaalia, varsinkaan pitkäaikaiskäytössä. Suositeltu annos 60–100 mg/kg kuiva-ainetta perustuu tehokkuustutkimuksiin ja erilaisiin rotta- hiiri- ja koirakokeisiin.
Euroopan unionin EFSA, Yhdysvaltain FDA ja Britannian FSA eivät toisin sanoen ole todenneet Bovaeria täysin turvalliseksi vaan ne ovat arvioineet, että sitä voi käyttää tarkasti määritellyillä annoksilla. Puhtaassa muodossaan 3-NOP on myrkyllistä, eikä sitä suositella ihmiskäyttöön, muun muassa epäillyn lisääntymistoksisuuden takia.
Päätöksen Bovaer-rehulisäaineen hyväksynnästä teki Euroopan komissio EFSA:n lausunnon pohjalta. Se julkaistiin toimeenpanoasetuksena ja tuli voimaan Suomessa automaattisesti.
Voit lukea kattavan analyysin tutkimustuloksista ja Bovaeriin liitetyistä väitteistä tästä linkistä.
Tutustu myös EFSAn omaan lausuntoon.
Britannia lopetti Bovaer-kokeilun – kansalaisten vastustus kovaa
Ilmastorehukokeilu lopetettiin myös Isossa-Britanniassa viime marraskuussa. Arla Foods päätti aloittamansa kokeilun 30 maitotilalla ja on ilmoittanut seuraavaksi arvioivansa tulokset. Kehitys on seurannut Ruotsin ja Norjan esimerkkiä.
Lopetuspäätökseen vaikutti kuluttajien voimakas vastustus. Sosiaalisessa mediassa levisi laajoja boikottikampanjoita Arlaa vastaan ja ihmiset jakoivat videoita, joissa Arlan maitoa kaadettiin viemäriin ja sen Lurpak-voi heitettiin roskiin. Arlan tuotteiden lisäksi boikotoitiin myös niitä myyviä supermarketteja.
Suomessakin kansalaiset ovat vaatineet Valiolta Bovaer-lisäaineen käytön lopettamista tai vähintäänkin lisäaineen käytön merkitsemistä pakkaukseen, jotta kuluttaja voi tehdä tietoisen ostopäätöksen. Huolestuneet suomalaiset ovat koonneet sosiaalisiin medioihin listoja meijereistä, jotka eivät käytä Bovaer-maitoa.
Valio on kertonut seuraavansa tarkasti tilannetta Tanskassa ja toteaa, ettei sen pilottitiloilla Suomessa ole ilmennyt vastaavia sairastumistapauksia. Tiedotuksessaan se toteaa edelleen Bovaerin olevan tutkitusti turvallinen eläimille ja ihmisille.
Kansalaisaloite Bovaerin käytön lopettamiseksi Suomessa
Tämän vuoden tammikuussa on pantu vireille kansalaisaloite Bovaer-lisäaineen kieltämiseksi lehmien ja muiden tuotantoeläinten ruokinnassa. Perusteluna on puuttuva näyttö aineen turvallisuudesta eläimille ja ihmisille, pitkäaikaisten ja riippumattomien tutkimusten puuttuminen sekä huoli eläinten hyvinvoinnista.
Toimittaja
Leena Kylmänen
