Eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa on kevään aikana noussut esiin se, että Venäjän eristäminen ei ole pysyvä tila, vaan tulevaisuuden diplomaattisia suhteita on arvioitava uudelleen. Monet johtajat valmistautuvat siihen, että Ukrainan sota päättyy ja diplomaattisia kanavia tarvitaan.
Euroopan unionin tulisi säilyttää valmius yhteiseen lähestymistapaan Venäjän suhteen tulevaisuudessa, sanoi Viron presidentti Alar Karis. Hänen mukaansa EU:n ei tulisi ajautua tilanteeseen, jossa yksittäiset valtiot luovat erillisiä yhteyksiä Moskovaan, vaan mahdollinen dialogi olisi hoidettava yhtenäisesti unionin tasolla. Kariksen mukaan Venäjä on turvallisuushaaste Euroopalle, mutta korostaa samalla, että tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään sodan jatkumisen varaan. Karis sanoi, että “meidän olisi pitänyt aloittaa keskustelut Venäjän kanssa pari vuotta sitten.” Karis ja samoin Latvian pääministeri kannattavat EU:n erityislähettilään nimittämistä keskustelemaan Venäjän kanssa, mutta EU ei ole nimittänyt Venäjä–Ukraina-rauhanneuvotteluihin erityislähettilästä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut, että Euroopan tulisi säilyttää oma roolinsa Venäjä-suhteissa eikä ulkoistaa sitä muille suurvalloille Macron huomautti myös, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri ei voi pitkällä aikavälillä perustua pysyvään vuoropuhelun puutteeseen, vaikka Ukrainan sota vielä määrittääkin nykytilannetta. Macron painotti, että Euroopan on itse rakennettava tulevaisuuden turvallisuusjärjestelyt ja Venäjän kanssa elämisen realiteetit.
Italian pääministeri Giorgia Meloni on viitannut mahdollisuuteen palata jonkinlaiseen neuvotteluyhteyteen Venäjän kanssa. Meloni korosti kuitenkin, että mahdollinen dialogi pitää tehdä koordinoidusti EU:n tasolla. Hajanaiset tai yksittäisten maiden omat avaukset voisivat hänen mukaansa vahvistaa Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, jos Eurooppa toimii epäyhtenäisesti, Politicon mukaan.
Saksassa on keskusteltu siitä, että diplomaattiset ja tekniset yhteyskanavat Venäjälle olisi syytä pitää avoinna kriisin hallinnan vuoksi. Berliinin lähestymistapa on painottanut liittolaisten yhtenäisyyttä. Jo vuonna 2024 Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi Saksan yleisradiossa ZDF:ssä, että Ukrainan sodan päättämiseen tähtäävää diplomaattista työtä olisi lisättävä, jotta rauha saadaan ”nopeammin aikaan”.
Unionin ulkopuolella Turkki on ollut aktiivisimpia toimijoita Venäjä-yhteyksien ylläpitämisessä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on pyrkinyt pitämään avoimina keskusteluyhteyksiä sekä Moskovaan että Kiovaan ja toiminut rauhanvälittäjänä useissa neuvotteluyrityksissä. Ulkoministeri Hakan Fidan keskusteli puhelimitse Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa maaliskuussa 2026 ja esitti Turkkia isännöimään seuraavaa neuvottelukierrosta, kertoi Turkin ulkoministeriö uutistoimisto Reutersin mukaan.
Euroopan johtajista vielä osa painottaa pitkäaikaista eristämistä, monet taas valmistautumista siihen, että vuoropuhelu voi olla tarpeen.
Suomen osalta presidentti Alexander Stubb ei ole puhunut Venäjä-yhteyksien palauttamisesta, vaan Stubbin linja on jäänyt Ukrainan sodan rahoittamiseen ja Venäjän painostamiseen.
