Autolla ajettiin lauantaina väkijoukkoon Berliinin Christopher Street Day (CSD) – Pride-tapahtumassa. Väkijoukkoon ajossa yksi ihminen kuoli ja 29 loukkaantui. Saksan viranomaisten mukaan epäilty haavoitti lisäksi ihmisiä teräaseella.
Poliisi tunnisti epäillyn pian iskun jälkeen. Poliisi julkaisi epäillyn nimen ja kuvan muun muassa bussipysäkkien mainostauluilla sekä kehotti yleisöä välttämään lähestymistä, sillä häntä pidettiin aseistettuna ja vaarallisena. Poliisi käynnisti laajan etsintäoperaation.
Sunnuntai-iltana kello 18 poliisi paikansi epäillyn Abdul Balloutin siirtolapuutarha-alueelta. Berliinin poliisin mukaan epäilty lähestyi erikoisjoukkoja teräase kädessään, minkä jälkeen SEK ampui hänet. Ensihoito yritti elvyttää Balloutia, mutta hän kuoli tapahtumapaikalla. Liittosyyttäjä on sittemmin ottanut terrori-iskun tutkinnan vastuulleen, ja poliisin ampuma-aseen käyttöä tutkitaan erikseen, Tagesspiegelin mukaan.
Teosta epäilty on 21-vuotias Abdul Ballout, Saksan kansalainen, jolla on libanonilaiset sukujuuret. Tutkinnan mukaan hän oli aiemmin yrittänyt matkustaa Syyriaan liittyäkseen terroristijärjestö Isisiin. Hänet pidätettiin palattuaan Saksaan marraskuussa 2025, ja tuomittiin toukokuussa 2026 22 kuukauden nuorisorangaistukseen muun muassa valtiota vaarantavan väkivallanteon valmistelusta. Päätös rangaistuksen täytäntöönpanosta oli lykätty kuudeksi kuukaudeksi.
Saksalaislehti Der Spiegel haastatteli epäillyn isää Tawfik B:tä, joka kertoo puhuneensa poikansa kanssa vielä muutamia tunteja ennen iskua. Isän mukaan puhelu vaikutti täysin tavalliselta.
– Hän soitti minulle, ja puhuimme aivan normaalisti, kuten joka päivä. Hän sanoi kaipaavansa minua ja toivovansa olevansa nyt kanssamme Libanonissa, isä kertoi Spiegelille.
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan epäillyn isä kertoi, että Abdul Ballout asui äitinsä ja kahden sisarensa kanssa Berliinissä. Vanhemmat ovat eronneet. Poika kävi koulua kymmenennelle luokalle asti ja työskenteli ajoittain muun muassa vartijana ja kuljettajana, mutta vakituista työpaikkaa hänellä ei ollut. Isän mukaan poika vietti paljon aikaa puhelimellaan ja television ääressä, valvoi öisin ja nukkui pitkään.
Isä kertoo perheen olevan shiialaisia muslimeja eikä tukevan Isisiä. Hänen mukaansa poika kuitenkin ihaili sunnalaisuutta. Isä sanoo kysyneensä tältä aiemmin, mitä tämä ajatteli Isisestä, ja pojan vastanneen pitävänsä terroristijärjestöä pahana. Isä kertoo ettei sallinut poikansa kasvattaa pitkää partaa, koska piti sitä mahdollisena merkkinä radikalisoitumisesta. Isä sanoo, ettei olisi koskaan uskonut poikansa syyllistyvän tällaiseen tekoon.
– Hänet aivopestiin, isä arvioi Spiegelin haastattelussa.
Europol: Jihadistinen terrorismi EU:n merkittävin terroriuhka
Liittovaltion sisäministeri Alexander Dobrindt on kuvannut Berliinin terroritekoa islamistiseksi terrori-iskuksi.
Europolin mukaan jihadistinen terrorismi on edelleen EU:n merkittävin terroriuhka.
Isis on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt tai vaikuttanut moniin terrori-iskuihin Euroopassa. Pariisin iskut vuonna 2015 (130 kuollutta), Brysselin lentoaseman ja metroaseman pommi-iskut vuonna 2016 (32 kuollutta), Nizzan kuorma-autoisku vuonna 2016 (86 kuollutta), Berliinin joulutorin rekkaisku vuonna 2016 (13 kuollutta), Manchester Arenan pommi-isku vuonna 2017 (22 kuollutta) sekä Barcelonan ja Cambrilsin iskut vuonna 2017 (16 kuollutta). Iskut ovat olleet radikalisoituneiden henkilöiden tekemiä, ja niissä on käytetty muun muassa ajoneuvoja ja teräaseita. Isis-iskujen tekijät ovat olleet sekä Euroopan kansalaisia että Eurooppaan muuttaneita ulkomaan kansalaisia. Useat tekijöistä olivat radikalisoituneet Euroopassa.
