Vapauden liiton hallituksen jäsen Olli Kotro ei rakentaisi puolueen vaalitaistelua väitteille siitä, että vaalit olisi varastettu tai ääniä vaihdettaisiin salaa. Hänen mukaansa poliittinen manipulointi tapahtuu nykyisin ennen kaikkea rahoituksen, medianäkyvyyden ja järjestelmäpuolueille annetun epäsuoran tuen kautta. Kotron tietojen mukaan Vapauden liitto ei myöskään ole päättänyt omien vaalitarkkailijoiden käyttämisestä.
Vapauden liiton ympärillä viime päivinä käyty kiivas keskustelu on nostanut esiin myös järjestelmäkriittisten äänestäjien epäluottamuksen vaaleja ja parlamentaarista vaikuttamista kohtaan.
Posi TV kysyi Vapauden liiton hallituksen jäseneltä Olli Kotrolta, millä konkreettisilla toimilla puolue aikoo varmistaa ääntenlaskennan oikeellisuuden, läpinäkyvyyden ja jälkikäteisen tarkastettavuuden tulevissa vaaleissa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kotro vastasi kysymyksiin Vapauden liiton hallituksen jäsenenä mutta omissa nimissään, ei puolueen virallisena edustajana.
Hänen tietojensa mukaan puolueen hallitus ei ole tehnyt päätöstä omien vaalitarkkailijoiden kouluttamisesta tai käyttämisestä.
”Tiedossani ei ole, että VL:n hallituksella olisi päätöstä omista vaalitarkkailijoista”, Kotro kertoo.
Kotron mukaan suuri osa Vapauden liiton kannattajista suhtautuu nykyiseen poliittiseen järjestelmään kriittisesti. Osa on hänen arvionsa mukaan saattanut menettää uskonsa järjestelmään kokonaan.
Tästä huolimatta vaalikampanjaa ei hänen mielestään voida rakentaa yleisluontoisille väitteille vaalien varastamisesta.
”Vaalitaistelu ei kuitenkaan oman näkemykseni mukaan voi perustua sille, että vaalit ’ovat varastetut’ ja joku manipuloi kaikkea.”, Kotro toteaa.
Väyrysen kannattajakorttilähetys päätyi seurantatietojen mukaan Viroon
Kysymys vaaliprosessin luotettavuudesta nousi esiin myös Paavo Väyrysen vuoden 2024 presidentinvaalikampanjan yhteydessä.
Väyrynen pyrki presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta, mikä edellytti vähintään 20 000 hyväksytyn kannattajakortin toimittamista Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Tarvittavaa määrää ei saatu kokoon määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä, minkä vuoksi Väyrynen ei päässyt ehdokkaaksi.
Väyrysen valitsijayhdistys epäili, että kannattajakortteja oli kadonnut postituksen aikana, ja teki asiasta rikosilmoituksen. Postin seurantajärjestelmän mukaan ainakin yksi kannattajakortteja sisältänyt lähetys näytti päätyneen Viroon.
Helsingin poliisi ei aloittanut asiassa esitutkintaa. Poliisin valitsijayhdistykselle antaman ilmoituksen mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta, eikä pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta riittänyt esitutkintakynnyksen ylittymiseen.
Tapaus koski presidenttiehdokkuutta varten kerättyjen kannattajakorttien kuljettamista, ei vaaleissa annettujen äänten laskemista tai vaalituloksen oikeellisuutta.
Kotro pitää tapausta kuitenkin epäilyksiä herättävänä.
”Valitettavasti Väyrysen tapaus haiskahtaa”, Kotro toteaa.
Kotron mukaan huomio kiinnittyy liikaa ”salkkusetään”
Kotron mukaan nykyaikainen poliittinen vaikuttaminen on huomattavasti hienovaraisempaa kuin keskustelu, jossa vaalivilppi yhdistetään lähinnä äänestyslippujen vaihtamiseen tai hävittämiseen.
Hän nostaa esiin puolueiden saaman rahoituksen, ehdokkaille annetun medianäkyvyyden ja erilaisilta tahoilta tulevan epäsuoran tuen.
”Manipulaatio on paljon sofistikoituneempaa. Puolueet saavat miljoonatukia kotimaasta ja ulkomailta, tiettyjä ehdokkaita nostetaan naistenlehtien kansiin esittelemään vaatekaappejaan ja kaikenlainen epäsuora tuki eri puolilta nostaa systeemipuolueiden ehdokkaita”, Kotro avaa näkemystään.
Kotron mielestä vaalimanipulaatiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy liian helposti mielikuvaan, jossa joku konkreettisesti väärentäisi tai tuhoaisi annettuja ääniä.
”Kun puhutaan vaalimanipulaatiosta, on vanhanaikaista keskittyä ajatukseen, että salkkusetä vaihtaa äänestyslippuja salaa ja tuhoaa vastustajien ääniä”, hän toteaa.
Kotron mukaan poliittiseen kilpailuun vaikutetaan jo kauan ennen varsinaista vaalipäivää.
”Meitä manipuloidaan koko ajan”, Kotro tiivistää.
Kotro ei siis väitä, että Suomessa vaihdettaisiin äänestyslippuja tai vääristeltäisiin ääntenlaskennan tuloksia. Hänen kritiikkinsä kohdistuu laajemmin poliittiseen toimintaympäristöön, jossa puolueet ja ehdokkaat eivät hänen mielestään saa tasavertaisia mahdollisuuksia näkyä ja tavoittaa äänestäjiä.
Ylen Brexit-keskustelu esimerkiksi mielipidevaikuttamisesta
Esimerkkinä poliittisesta mielipidevaikuttamisesta Kotro mainitsee Ylen aamutelevision kesäkuussa 2026 esittämän keskustelun Britannian Brexit-kansanäänestyksen kymmenvuotispäivästä.
Kotron mukaan ohjelmaan oli kutsuttu kolme asiantuntijaa, jotka kaikki suhtautuivat Britannian EU-eroon kielteisesti.
”Meitä pyritään jatkuvasti kaitsimaan EU-mielisyyteen”, Kotro arvioi.
Hän arvostelee samalla perussuomalaisia, joita hän kuvailee ”valeoppositioksi” ja ”valekriitikoiksi”. Kotron mukaan puolue tarjoaa EU-kriittisille äänestäjille vaikutelman siitä, että sitä äänestämällä saataisiin aikaan todellinen suunnanmuutos.
Kotron mielestä Vapauden liitto on joutunut kasvavan arvostelun ja hyökkäysten kohteeksi juuri siksi, että se kyseenalaistaa perussuomalaisten aseman järjestelmän todellisena oppositiona.
”Tässä on nyt huomattava, että Vapauden liitto saa entistä enemmän hyökkäyksiä, koska se kyseenalaistaa perussuomalaisten valeoppositioroolin”, Kotro sanoo.
Hänen mukaansa suomalaisessa julkisessa keskustelussa hyväksyttävä järjestelmäkritiikki rajoittuu usein yksittäisten EU:n epäkohtien arvosteluun, mutta ei ulotu itse EU-jäsenyyden, Nato-jäsenyyden tai muiden perustavanlaatuisten poliittisten linjausten kyseenalaistamiseen.
”Suomen valtaeliitin luomassa narratiivissa ’kritiikki’ on salonkikelpoista siistiä ajoittaista vaikkapa EU:n epäkohdilla repostelua à la persut. Eli todellista EU-vastaista, Nato-vastaista ja vaikkapa rokotevastaista oppositiota ei syntyisi”, Kotro harmittelee.
Kotro ei yhdy äänestämättömyyteen
Kotron kommentit liittyvät Vapauden liiton ympärillä puhjenneeseen kiistaan, josta Posi TV uutisoi aiemmin.
Kiistan keskiössä ovat Vapauden liiton puheenjohtaja Ossi Tiihonen ja puolueen aiemmin tukema presidenttiehdokas Saara Huhtasaari. Huhtasaari on katsonut, ettei Vapauden liitolle annettu ääni johtaisi todelliseen muutokseen, vaan äänestäminen antaisi nykyiselle järjestelmälle oikeutuksen.
LUE MYÖS: Vapauden liiton ympärillä repesi raju riita – Tiihonen syyttää Huhtasaarta ”petoksesta”
Tiihonen on puolestaan syyttänyt Huhtasaarta puolueen kampittamisesta ja järjestelmäkriittisten kansalaisten kannustamisesta äänestämättömyyteen. Huhtasaari on kiistänyt kampittavansa puoluetta ja sanonut esittävänsä oman arvionsa nykyisen järjestelmän vaikutusmahdollisuuksista.
Kotro ei yhdy Huhtasaaren näkemykseen siitä, että järjestelmäkriittisten kansalaisten kannattaisi jättäytyä kokonaan vaalien ulkopuolelle.
